keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Työntekijävaihto Kuopioon


Setlementtiliitto tarjosi mahdollisuutta tutustua toisen setlementin toimintaan ja me tartuimme siihen. Käytännössä homma toimi niin, että TyöPolun Eini oli yhteydessä Puijolan Setlementtiin sekä Suomen Setlementtiliittoon ja sovimme vierailumme sisällöstä sekä puijolalaisten vastavierailusta Hämeen Setlementtiin. Yksi sovituista sisällöistä oli tämä blogiteksti, jonka lupasin vierailustamme kirjoittaa.

Matkaan meitä lähti kolme TyöPolun työntekijää sekä järjestöyhteistyötiimin Pirita. Olimme junailleet itsemme Kuopioon jo edellisenä iltana ja aamulla varhain suunnistimme Kompassiin, eli Puijolan Setlmentin ylläpitämään kansainväliseen kohtaamispaikkaan. Kompassin toimintaa meille esittelivät erityisesti Kompassin koordinaattori Katja Koponen sekä Kompassia jo 20-vuotta sitten perustamassa ollut kotoutumisen asiantuntija Tsega Kiflie. Kompassissa työskentelee yhteensä kuusi henkilöä. Lisäksi harjoittelumahdollisuuksia on vuoden aikana tarjolla useampia. Kompassin toimintoja ovat ohjaus- ja neuvontapalvelu, suomen kielen opetus, työvalmennus sekä erilaiset harrasteryhmät keskustelusta musiikkiin ja tanssiin. Tarjolla on myös monenlaisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. Kompassin toiminnasta välittyi vahvasti ainakin minulle osallisuuden idea, vaikka yhtä sallittua sinne on mennä kahvittelemaan ilman sen syvempää vuorovaikutusta kenenkään kanssa.

Koska kolme neljäsosaa meistä Hämeestä Pohjois-Savoon matkanneista työskentelee TyöPolussa, halusimme varata paljon aikaa ajatustenvaihtoon sisarhankkeemme Työlinkin työntekijöiden Hanna-Mari Kukkosen ja Elina Neuvosen kanssa. Keskustelun kautta kävi ilmi, että jaamme varsin samanlaisia toimintatapoja ja kohtaamme työssämme samantapaisia ilmiöitä. Esimerkiksi pelkällä englannin kielen taidolla tai hieman heikommalla suomen kielen taidolla on usein haastavaa löytää töitä, niin Hämeessä kuin Savossa. Itse koenkin, että meidän hyvin suomea taitavien vastuulla on yrittää puhua ja kirjoittaa sellaista suomen kieltä, että keskustelukumppani tai viestin vastaanottaja ymmärtää sitä. Keskustelumme sivusi myös paljon viime aikoina puhuttanutta työperäistä maahanmuuttoa ja sitä, että osaamisen tunnistamista tarvitaan statuksesta tai oleskeluluvan perusteesta riippumatta. Myönteisesti tunnistavan katseen voisi siis kääntää myös muihin kuin työn vuoksi Suomeen muuttaneiden henkilöiden tietoihin ja taitoihin. Osaamista löytyy kyllä, kun sen näyttämiselle uskalletaan antaa tilaa ja mahdollisuuksia. 

Tuliaisena Kuopiosta meille työpolkulaisille voisi olla ainakin mentoritoiminta, jota Työlinkissä on järjestetty. Tässä toiminnassa Työlinkin asiakkaat tapaavat sen alan työntekijöitä, mistä ovat itse kiinnostuneet. Näin he pääsevät kysymään kyseisen työn tekijöiltä heidän kokemuksia alasta ja esimerkiksi siitä, mitä taitoja alalle työllistyminen vaatii.

Puijolan Setlementti työllistää yli 70 henkilöä ja Kompassin lisäksi heillä on paljon muuta toimintaa sekä useita toimipisteitä. Mainitsen esimerkkinä sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä toteuttavan Tyttöjen Talon, jollaista sukupuolierityistä (nuoriso)toimintaa soisi järjestettävän Suomessa laajemminkin, mitä tällä hetkellä. Käytin tämän tekstin lähteenä muistini lisäksi Puijolan Setlementin nettisivuja, joihin kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa (https://www.puijola.net/etusivu/). Kiitämme, kumarramme ja jäämme odottamaan puijolalaisten vastavierailua Hämeen Setlementtiin.



Jake Salin
Työhönvalmentaja / TyöPolku


torstai 5. joulukuuta 2019

Joululahjojen ja risujen jako

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joululahjat ja risut jaetaan aina näin joulukuun alussa Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskksen (STEA) avustusehdotuksen muodossa.

Tekemämme uudet hakemukset ja vanhojen toimintojen jatohakemukset on syynätty, vertailtu ja punnittua ja jaettavissa oleva Veikkauksen kautta saatu rahoituksen jako on suunniteltu. Avustusehdotus on julkaistu STEA:n sivuilla: http://avustukset.stea.fi/Sosiaali- ja terveysministeriö päättää myönnettävistä avustuksista tammi-helmikuussa 2020.

Vaikka yhdistyksemme avustuspotti on ensi vuodellekin suuri kokonaisuutena, emme ole siihen täysin tyytyväisiä. Mielestämme perusteltuja ja tarpeellisia korotuksia ei tulla saamaan pysyviin toimintoihimme, joita ovat Kohtaamispaikkatoiminta,miesten toiminta ja vapaaehtoistoiminta sekä Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö. Onneksemme avustuksia ei myöskään leikattu ja niillä toiminta kyllä jatkuu. 

Sote- ja maakuntauudistuksen päättyminen on tuonut uusia tuulia Järjestö 2.0 Järjestöt mukana muutoksessa avustusohjelman rahoitukseen ja maakuntahankkeiden avustamiseen. Ensi vuodelle on tiedossa aiempia vuosia vähemmän avustusrahoja jokaiseen maakuntaan ja näillä näkymin suunnitelmat tulee uudelleen mitoittaa yhdeksän kuukauden ajalle koko vuoden sijaan. Tämä koskee myös Meidän Häme -hanketta, jota koordinoi Hämeen Setlementti ry. 

Avustusehdotuksen julkaisupäivä ei kuitenkaan ole odotettu vain oman yhdistyksemme osalta, vaan on aina kiinnostavaa katsoa, minkälaisia rahoituksia muut alueemme järjestöt ovat hakeneet ja minkälaisia avustuksia ovat saamassa tulevalle vuodelle. 

Tässä muutamia positiivisia esimerkkejä:
  • Forssan seudun Palvelukammari ry:n avustustaso oli aiemmissa päätöksissä ensi vuodelle 0 euroa, mutta tänä vuonna tehdyn toiminnan arvioinnin ja tarpeiden selvittämisen myötä on jatkohakemuksella saatu vakuutettua rahoittaja toiminnan merkityksestä ja tarpeellisuudesta ja avustusta ehdotetaan vuodelle 2020. 
  • Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Kanta-Häme ja yhdistyksen avustus näytää olevan nousujohteinen. He eivät saaneet niin paljoa kuin hakivat, mutta enemmän kuin kuluvana vuonna 2019 saivat.
  • Nopealla läpikäynnillä Paikka Auki -ohjelmasta näyttävät saaneen avustusta nuoren tai osatyökykyisen palkkaaminseen Hämeenlinnan seudun nuorisoasunnot ry (nyk. NAL Hämeenlinnan seutu) ja Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry.
  • Hämeenmaan Sydänpiiri ry on saamassa uutena avustuksena avustusta jäsenjärjestöille kohdistettaviin avustuksiin, mikä tietää hyvää syndäyhdityksille Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. 
  • Kiipulasäätiö on saamassa avustuksen uuteen hankkeeseen: "Sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden elämänhallinnan sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen neuvonta-, ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden avulla (Sisäilman haitat hallintaan 2020 - 2022)"

Niin sanottuja risujakin on Kanta-Hämeeseen saatu ihan riittävästi. Kaikki hakemukset eivät ole tuottaneet tulosta. Esim. olisin toivonut kovasti, että Inkilänhovi ry:n hankehakemus Riihimäen seudun tuki- ja ohjauspistetoiminnan kehittämiseen olisi saanut avustusta. 

Tärkeää ja merkityksellistä toimintaa on ensi vuonnakin tiedossa kantahämäläisissä sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. 
Paljon tehdään mm. vapaaehtoistoisvoimin ja muilla kuin STEA:n avustuksilla. 

Jos kiinnostaa tutustua, niin tässä linkki avustusehdotukseen Kanta-Hämeen osalta (avustukset, joissa on ilmoitettu että koko tai osa toimintaa tapahtuu Kanta-Hämeen alueella). Muuttamalla hakuehtoja voi tutustua muidenkin maakuntien avustusehdotuksiin tai hakea yksittäisten järjestöjen tietoja.

Erinomaista itsenäisyypäivää!

-Sara

Järjestöyhteistyö / Hämeen Setlementti ry



torstai 28. marraskuuta 2019

Area work/community work: Itäinen Lähiökeskus and Läntinen Kumppanuustalo


After spending some time in the east and west community center I realized that I really like this kind of places because there are a variety of people with different kind of ages. In the morning I can meet and connect with elderly people and in the afternoon I can play some games with the kids.

What I also learned from the days in Läntinen Kumppanuustalo is that you don’t always need verbal communication or the same language to connect. For example through music, playing bingo & card games and helping the elderly people with this kind of games, I connected with them. Also, I realized again that we all can learn from each other, because one of the elderly women introduced me to some really nice music. 

On a random afternoon, I got a throwback to my childhood because I saw the kids playing games on the computer. I got reminded to my childhood because the kids were around my age when I first started to play computer games. I was really interested in how the gaming aspect/their world currently found place. Again, without the same language and through showing interest and universal words I found connection. Some of the kids were more than excited to show me around in their (gaming) world. 

I must say that in Läntinen Kumppanuustalo are more people than in Itäinen Lähiökeskus but if I am really honest I find Itäinen Lähiökeskus more cozy, warm and inviting. The decoration is really well done and I think that the small building also contributes to this. 


                                                  Kuva: Itäinen Lähiökeskus


Stef Gyzels

Kirjoittaja on sosiaalialan opiskelija ja harjoittelussa Hämeen Setlementissä.



perjantai 22. marraskuuta 2019

Ravintolapäivää Kumppanuustalossa



"Yksin syödessään ei tule kylläiseksi."
Näin sanotaan tansanialaisessa ja varmaan monessa muussakin afrikkalaisessa sananlaskussa.

Kävin syksyllä parissa kodissa, joissa oli onnistuttu perheenyhdistämisessä. Olin pari vuotta sitten avustanut turvapaikan saaneita perheenyhdistämishakemusten kirjoittamisessa ja prosessissa, joka ei ole helpoimmasta päästä ja vie usein tuskallisen kauan.  
Oli mukava piipahtaa toivottamassa kauan kaivatut perheenjäsenet Suomeen. Pikaisesti piti käväistä, mutta toisin kävi. Minua ja kumppaniani varten oli katettu kokonainen juhlava ateria. Miten ihmeessä en ikinä muista, miten vieraanvaraisia näistä kulttuureista tulleet ihmiset ovat?

Kerroin vierailuista entiselle kollegalleni Hämeen Setlementissä ja päätimme järjestää tapahtuman kansainvälisenä ravintolapäivänä marraskuussa, keskellä pimeintä vuodenaikaa. Kutsuimme paikalle niin kutsutun mustan Afrikan eli Saharan eteläpuolisen ruokakulttuurin edustajia. 
Harva meistä on maistanut sormin syötävää maissipuuroa (Kongossa bukali) ja bataatin tai kassavan lehdistä ja pähkinöistä tehtyä muhennosta (kapata). Moni on ihastunut somalialaisten tarjoamiin sambusoihin (samosa). Jostain syystä kukaan ei ole vielä keksinyt myydä niitä pikaruokakioskeissa. Sambusat voisivat olla myyntihitti niin liha-, kana- kuin kasvistäytteisenäkin.

Saimme lauantaina nauttia kongolaisesta ja somalialaisesta ruuasta. Tanssimaankin olisimme improvisoidun elävän musiikin, rummutuksen ja laulun tahdissa päässeet. Mutta minusta ei siihen kylläisenä ollut. Olinhan syönyt hyvässä seurassa, en yksin.

Vapaaehtoinen
Tarja Helanen

torstai 14. marraskuuta 2019

Avara harjoittelu: Hallinto ja lähiesimiestyön harjoittelija

Tässä on yksi lajinsa edustama yksilö, jonka voimme tunnistaa hallinto ja lähiesimiestyön harjoittelijaksi. Lajin tunnetuin tuntomerkki on pieni nimilappu tämän rinnassa tai yleisin sanoma: ”Olen hallinto ja lähiesimiestyön harjoittelija”. Tämänhetkinen yksilö on eksynyt Hämeen Setlementtiin TyöPolku -hankkeen ympäristöön, jossa voimme kuulla työorientoituneiden lajin edustajien kutsuhuutoja ja kommunikointia keskenään.

Harjoittelijan päivittäinen arki tässä ympäristössä työorientoituneiden lajiedustajien keskellä on suurta selviytymistä sekä yhteistyön tekemistä. Harjoittelija aloittaa arkisen päivänsä kahdeksalta aamulla, jolloin vain TyöPolun työorientoituneiden edustajista paikalla on lähiesimiesyksilö. Juuri tämä yksilö on ottanut harjoittelijan vastuulleen ja harjoittelija kulkee hänen mukanaan kuin poikanen kanaemon perässä. Lähiesimies antaa ja aikatauluttaa harjoittelijalle tehtäviä sekä viikoittaisia ohjelmia.

Lähde: https://www.newscientist.com/article/dn28380-howler-monkeys-have-to-choose-between-big-balls-and-big-bawls/

Yleensä harjoittelija paneutuukin aamulla itsenäiseen työhön harjoitteluraportin sekä lähiesimiehen antamien tehtävien parissa. Samalla paikalle saapuu loput TyöPolun työorientoituneet yksilöt. Aamulla voi myös tapahtua erilaisia asioita kuten Skype-palavereja tai kolmannen lajin edustajien, asiakkaiden, auttamista. Aamun edetessä päivää kohden nälkä vainoaa vatsaa ja harjoittelija luikkii TyöPolku -ympäristöstä mukavamman taukotilaympäristön luokse. Lounastauko on alkanut ja harjoittelija nauttii päivittäisen ravintonsa. Ravinnon nauttimisen jälkeen harjoittelija karkaa takaisin TyöPolku -ympäristöön tietokoneensa pariin suorittamaan erilaisia tehtäviä tai pitämään pienen tauon. Samaan aikaan muut työorientoituneet yksilöt nauttivat omat ravintonsa sekä mahdollisesti hakevat lisäravinnetta kofeiinin muodossa.

Iltapäivällä harjoittelija jatkaa hiljaiseloaan TyöPolku -ympäristössä muiden työorientoituneiden yksilöiden keskellä. Joskus harjoittelijan ympäristöt voivat vaihdella erilaisten tapahtumien takia, kuten palaverien, paikkakunnilta toiseen matkustamisen, kirjurina toimimisen sekä erilaisten toimintojen tekemisen sekä niihin osallistumisen takia. Nämä ympäristöt kuitenkin vaativat usein harjoittelijalta koko päivän. Iltapäivällä harjoittelija kuitenkin kiittää ja kuittaa muiden lajien edustajia päivästä ja kiitää kohti vapautta.

Harjoittelija on selvinnyt tästä päivästä, mutta mitä huominen tuokaan tullessaan?


Lin Hämmäinen


Kirjoittaja toimii Hämeen ammattikorkeakoulun sosionomiopintoihin kuuluvassa hallinto- ja lähiesimiestyön harjoittelussa TyöPolku -hankkeessa. 

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Mitä kummaa Järjestöpäällikkö tekee työkseen?

Olin jo päättänyt kirjoittaa blogin viime työviikostani, kun tänään tuurasin Tuki- ja ohjauspisteellä työntekijäämme. Pisteellä on aina työntekijän lisäksi vapaaehtoisia opastamassa ja neuvomassa pisteen kävijöitä. Kerroin vapaaehtoisille olevani järjestöpäällikkö ja työni liittyvän koordinoimaamme järjestöyhteistyöhön. Sain jatkokysymyksen: "Mutta mitä se tarkoittaa, mitä teet konkreettisesti?"  En osannut vastata tähän kovinkaan tyhjentävästi ja vastaukseni lisäksi keskeytyi, kun saimme asiakkaan.

Meitä työntekijöitä on Hämeen Setlementissä kymmeniä ja olen varma, että asiakkaamme ja osallistujamme välillä miettivät, mitä nuo muut työntekijät tekevät, nuo, joiden kanssa en itse ole tekemisissä. Meidän, järjestöyhteistyön työntekijöiden työ näkyykin yhdistyksemme osallistujien sijaan lähinnä alueen sosiaali- ja terveysalan sekä muille yhdistyksille ja kuntatoimijoille, joiden kanssa me teemme työtä. Täältä löytyy yleiskuvaus järjestöyhteistyöstä. Tässä blogissa kerron muutamia poimintoja omasta työviikostani, viikosta 43. 

Järjestöyhteistyön toimialue on koko Kanta-Häme. Olemme luotsanneet perustoimintamme, Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyön, lisäksi maakunnallista Meidän Häme -hanketta, jota rahoittaa STEA (Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuskeskus) ja joka kuuluu Järjestö 2.0 avustusohjelmaan. Täällä tietoa avutusohjelmasta ja Soste ry:n hallinnoimasta koordinaatiohankkeesta. Vuosi 2020 on Meidän Häme -hankkeen viimeinen hankevuosi. Viikko 43 alkoi tästä johtuen järjestöyhteistyön tiimin työpajalla, jossa aloitimme tarkentamaan vuoden 2020 suunnitelmiamme. On olennaista, että hyödynnämme hankkeen loppuajan mahdollisimman hyvin ja varmistamme olennaisten toimintojen jatkumisen hankkeen jälkeen 2021 lähtien.

Tähän mennessä Meidän Häme -hankkeessa olemme mm. vaikuttaneet päättyneeseen sote- ja maakuntauudistukseen, aloittaneet seudulliset yhteistyöverkostot Riihimäen ja Forssan seuduilla, perustaneet Kanta-Hämeen yhdistystietopalvelun www.meidanhame.fi ja Kanta-Hämeen järjestöneuvottelukunnan, laatineet Kanta-Hämeen Järjestökartan ja järjestäneet koulutuksia, seminaareja ja järjestöfoorumeja.

Järjestöpäällikkönä toimin järjestöyhteistyön tiimin vetäjänä ja kuulun yhdistyksemme johtoryhmään. Maanantaina pidimme tiimipalaverin ja tiistain aamupäivä meni johtoryhmän kokouksessa. Viikolla 43 mukanani töissä kulki myös kaksi opiskelijaa, jotka ovat yhdistyksessämme esimiesharjoittelussa. Johtoryhmässä yhdistyksemme henkilöstön edustaja kävi kertomassa ja muistuttamassa meitä tiiminvetäjiä työehtosopimuksen olennaisista kohdista liittyen mm. työaikaan ja sen seurantaan. Yhdistyksemme noudattaa Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta.

Tiistaina iltapäivällä olin mukana Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyön ja Hämeenlinnan kaupungin yhteisessä Järjestöt mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä 2020 -työpajassa. Puheenvuoroissa ennen työpaja-osuutta saimme kuulla ikäihmisten sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmista ja onnistumisista. Hämeenlinnan kaupungin savuttomat vauvat -kampanjan aikana tupakoivien odottajien osuus on laskenut 14 %:sta 4 %:iin. Mahtava juttu! Toinenkin onnnistuminen on yhtä hieno. Ei nuuskalle -kampanja, jossa nuoret itse jakavat tietoa nuorille, näkyy tuoreissa kouluterveyskyselyn tuloksissa, joissa päivittäin nuuskaavien 8. ja 9. lk oppilaiden osuus vähenee Hämeenlinnassa, kun muualla käyttö kasvaa. Infojen jälkeen pohdimme ryhmissä miten me kukin yhdistys aiomme omassa toiminnassamme edistää kuntalaisten hyvinvointia vuonna 2020.
Keskiviikkona ja torstaina osallistuin etänä maakunnallisten Järjestö 2.0 hankkeiden verkostotapaamiseen. Yleensä menen paikan päälle Helsinkiin, mutta tällä kertaa aikatauluihini ei mahtunut Helsinkiin matkustaminen. Nämä tapaamiset ovat tärkeitä paikkoja saada ajankohtaista tietoa esim. soteuudistuksesta, rahoittajan kuulumisia, ministeriöiden hankkeista ja muista maakunnista. Kokemusten vaihto ja yhteinen kehittäminen muiden maakuntien hankkeiden kanssa on todella tärkeää ja antoisaa. Edellisen sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua keväällä 2019 kokosimme yhteistyönä 5 teesiä, jotka tulisi ottaa huomioon tulevissa uudistuksissa ja niitä suunniteltaessa. Nämä teesit löytyvät täältä.

Verkostotapaamisessa kuultiin mm. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta, joka on käynnistymässä joulukuussa valtionavustushaulla. Yllä olevasta linkistä lisätietoja. Tällä hetkellä on käynnissä lausuntoaika valtionavustuksia koskevasta asetusluonnoksesta. Jokaiseen maakuntaan voidaan myöntää yksi hanke. Hakijana on kunta tai kuntayhtymä, jonka tulee koota hankkeeseen alueen muut kunnat. Hankkeessa tulee olla mukana valtaosa maakunnan kunnista. Järjestöyhteistyössä seuraamme ohjelman etenemistä ja tavoittelemme yhteistyötä omaan maakuntaamme haettavan hankkeen kanssa jo suunnitteluvaiheessa. Ohjelmassa hahmotelluissa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa on useita liittymäpintoja järjestötoimintaan.
Verkostotapaamisiin ja Järjestö 2.0 hankkeisiin liittyvää materiaalia on koottuna Innokylään. 

Torstaina iltapäivällä saimme vieraita Hyvinkään kaupungilta. Vierailijat olivat sivistys- ja hyvinvointitoimialoilta. He tulivat tutustumaan Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyöhön ja Hämeenlinnan Kumppanuustaloon. Yhdessä kollegani Helin kanssa esittelimme näitä toimintoja. Kerroimme mm. Hämeenlinnan seudun SILTA-verkostosta, Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kanssa tehtävästä yhteistyöstä, tuki- ja ohjauspistetoiminnasta, meidanhame.fi palvelusta, järjestöneuvottelukunnasta, Sosten ja Kuntaliiton kokoamista järjestöjen toiveista kunnille, Kumppanuustalon toiminnasta ja sen perustamisesta 5 vuotta sitten. Oli todella hienoa kertoa näitä kaikkia asioita ja edistysaskeleita, mitä meillä on otettu. Olemme päässet pitkälle ja meillä on paljon hyvää yhteistyötä alueemme kuntien kanssa. Tehtävääkin silti riittää, esim. alla olevassa kuvassa olevien asioiden edistämisessä.

Kerran kuukaudessa meillä on yhdistyksemme henkilöstön kokous ja joka toinen kuukausi sen perään yhteinen työhyvinvointi-hetki. Viime perjantaina iltapäivällä kirjoitimme kukin kirjeen "tuntemattomalle työkaverille" samassa hengessä kuin vanhusten viikolla kirjoitettiin kirjeitä tuntemattomille vanhuksille. Ideana oli avata vähän omia ajatuksia työstämme, työyhteisöstämme ja tsempata kirjeen saajaa omassa työssään ja elämässään. Tähän pohdintaan ja ajatusten jakoon oli mahtavaa päättää työviikko.

On ilo tehdä tätä työtä ja olla osa tätä työyhteisöä.

Sara
Järjestöpäällikkö, Järjestöyhteistyö 


perjantai 25. lokakuuta 2019

Ole paras, mikä tahansa oletkin


Jokaisella on tullut elämässään tilanteita, jolloin pää painuu rintaan ja mielen valtaa ajatus ”Minä en ole missään hyvä”. Suurin osa meistä kuitenkin haluaisi olla se paras mahdollinen versio itsestään. Käytämme erilaisia keinoja löytääksemme juuri sen parhaan minän ja joskus sen keinon löytäminen on kovin vaikeaa.

Jostain kumman syystä me vertailemme itseämme ja omaa elämäämme toisiin ihmisiin. Emme anna itsellemme sitä kunniaa, jonka ansaitsemme. Sen sijaan arvostelemme itseämme siitä, että emme ole tietynlaisia.

Me kaikki olemme täydellisiä, koska olemme joka hetki parhaita versioita itsestämme.

Jollet voi olla mänty kukkulan laella, 
ole pensas laaksossa,
mutta ole paras pikku pensas puron varrella.
Ole pensas,
jos et voi olla puu.
Jollet voi olla valtatie,
ole vain polku.
Jollet voi olla aurinko,
ole tähti.
Et sinä koon avulla voita tai häviä.
Ole paras, mikä tahansa oletkin.
- Martin Luther King

Nina Valovirta, ohjaaja Aluetyö