perjantai 11. lokakuuta 2019

Elämäni paras työ


Mikä on paras työ, jonka sinä olet elämässäsi tehnyt? Mikä on tärkein tai merkityksellisin? Siinäpä vasta kysymys. Itsekin huomaan alkavani pohtimaan työuraani 14-vuotiaasta mainoslehtien jakajasta tähän päivään. Mitä kaikkea sitä onkaan tullut tehtyä viimeisen 15 vuoden aikana ja kuinka monta kertaa olen kirjoittanut työsopimuksen? Kuinka monta palkkalaskelmaa löytyy kotona kaapissa lojuvasta kansiosta? Kuinka monta kertaa sitä onkaan tullut täytettyä veroilmoitus ja pohdittua siinä samalla minkälaisia työtehtäviä edelliseen vuoteen onkaan mahtunut?

Elämän tärkeimmät tehtävät ja työt eivät kuitenkaan aina liity työelämään, kuten me työelämän ajattelemme. Niistä et useimmiten saa todistusta, kirjoita nimeäsi työsopimukseen tai joudu laskemaan uutta veroprosenttia.

Yksi koskettava hetki nykyisessä työssäni TyöPolku-hankkeen työhönvalmentajana oli kun eräässä tapahtumassa järjestimme arvonnan, jossa kysyimme kävijöiltä heidän elämänsä parasta työtä. Monet aikuiset osallistujat vastasivat jonkun ammatin tai työtehtävän menneisyydestä. Opiskelijat saattoivat vastata sen alan, jota he opiskelevat tällä hetkellä ja jotkut työssäkäyvät taas kokivat nykyisen työnsä parhaimmaksi mahdolliseksi työksi.

Yksi vastauksista pysäytti minut. Alakouluikäinen tyttö vastasi kysymykseen, että hänen elämänsä tärkein työ on ollut papan auttaminen. Ripustin tämän vastauksen toimistoni seinälle ja se edelleen lämmittää sydäntä ja nostaa hymyn kasvoille.

Kaikki työ on merkityksellistä. Myös sellainen työ, jonka tekemiseen et tarvitse verokorttia ja joka usein ruokkii enemmän sielua kuin lompakkoa.  


Eini Nurmi 

Kirjoittaja työskentelee työhönvalmentajana TyöPolku-hankkeessa ja kerää inspiraatiota ympäriltään työhuoneen seinälle. 

maanantai 7. lokakuuta 2019

Mitä kuuluu?

"Mitä kuuluu?”  Siinäpä vasta vaarallinen kysymys. Vai onko?
”Ihan hyvää.”
Kuinka usein sinä saat tämän vastauksen? Harva meistä onkin ehkä valmis kuulemaan, mitä toiselle kuuluu, oikeasti. Olemme tottuneet sievään "smalltalkiin." 
Olen aloittanut työt ohjaajana Hämeen setlementin nuorten työpaja Duunaamossa elokuussa 2019, mutta työharjoitteluni  talossa aloitin jo lokakuussa 2018. Opiskelen viimeistä vuotta kasvatus- ja ohjausalaa Järvenpään seurakuntaopistossa.
Työ nuorten ja nuorten aikuisten parissa vaatii aitoa läsnäoloa ja herkkiä tuntosarvia. Tullakko lähelle vai pysytelläkö hieman taaempana? Milloin on oikea aika lähestyä tärkeällä kysymyksellä?
Luottamus ei synny hetkessä, se on selvää. Mutta miten luottamus ansaitaan? Ajan kanssa. Pysähtymällä.  Pitämällä lupaukset. Olemalla johdonmukainen. Olemalla ihminen ihmiselle. Kuuntelemalla.
Avainasemassa on nuoriin myönteisesti ja leimaamattomasti suhtautuva lähestymistapa. Kuunteleva ja kunnioittava kohtaaminen on äärimmäisen tärkeää. On tunnettava eri verkostot, jotka tarjoavat apua ja tukea erilaisiin elämäntilanteisiin- ja haasteisiin.  Hädän hetkellä nopea reagointi on tärkeää. Ennemmin toimii turhaan kuin jättää toimimatta, jos on edes pienikin huoli. Aina kuitenkin nuorta kuunnellen, ja yhdessä sopien, miten toimitaan.

Syyskuussa olemme tehneet nuorten kanssa Duunaamossa essuja kierrätysmateriaaleista. Yhdessä puuhaillessa ja suunnitellessa ollaan pikkuhiljaa tutustuttu.  Olemme opetelleet ompelemista osana elämän perustaitoja. Omienkin vaatteiden käyttöikä pitenee, kun niitä osaa paikata ja parsia. Työpajapäällikkömme Johanna sanoittikin hienosti, miten tärkeää itsekunkin on saada onnistumisen kokemuksia työstä, jonka on saattanut loppuun. Organisoimme myös Itäisen lähiökeskuksen syyskarkeloihin keppihevosradan. Miten hauskaa olikaan yhdessä seurata, kun lapset laukkasivat innoissan rataa läpi.  Eräs nuoristamme oli kuullut idean kestohedelmäpusseista; miten hieno idea! Kuinka paljon turhaa muovia niihin uppoaakaan kauppareissuilla.. Aloimme valmistamaan niitä oitis essuprojektin jälkeen. Ehkäpä näissäkin oivallinen joululahjaidea.  Nuorten ideat huomioidaan, yhdessähän tätä pajaa työstämme.
Työskennellessä nuorten parissa on myös tärkeää muistaa kysyä itseltäänkin aika ajoin sama kysymys: Mitä minulle kuuluu? Nukunko ja liikunko tarpeeksi? Onko ruokavalioni ja ihmissuhteeni kunnossa? Vaivaako jokin mieltäni jatkuvasti?
Loppujen lopuksi kun huolehtimalla itsestään on mahdollista huolehtia ja auttaa myös muita. Sitten voi myös aidosti kysyä toiselta:
 ”Mitä sinulle kuuluu?”

Jenni Virtanen
Ohjaaja, Duunaamo

torstai 26. syyskuuta 2019

Järjestökartalla kuvataan yhdistyskenttää


Tiedolla johtaminen ja erilainen infografiikka ovat tämän päivän trendejä. Puhutaan myös yhdistystoiminnan vaikuttavuudesta ja mitä tuloksia mahdollisesti saadaan aikaan yhdistyksille myönnettävillä avustuksilla tai hankerahoituksilla. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on entisestään nostanut yhdistyksiä esille.

Usein tiedetään, että yhdistyskentän on laaja ja monimuotoinen kokonaisuus, mutta tarkempaa kuvaa ei ole ollut koottuna. Joten nyt oli aika selvittää vähän tarkempia lukuja Kanta-Hämeen yhdistyksistä, seuroista ja järjestöistä, sekä niiden toimialoista, toiminnasta, toteuttajista ja rahoituksesta.

Setlementin järjestöyhteistyö toteutti kevään aikana laajan Kanta-Hämeen yhdistyskyselyn, josta kesän aikana rakennettiin järjestökartaksi nimetty esitys. Kyselyyn saatiin 246 vastausta eri toimialoilla toimivista yhdistyksistä. Lisäksi hyödynnettiin muita tietolähteitä.

Kyselyyn vastanneissa yhdistyksissä toimi yhteensä 6 882 vapaaehtoista ja 395 työntekijää vuonna 2018. Vapaaehtoistyön tunteja kertyi yhteensä 257 896 tuntia. Miettikääpäs, jos tämä tuntimäärä muutettaisiin palkkatyöksi? Esim. Leader-hankkeissa talkootyö määritellään olevan 15€/h ja jos sitä käytettäisiin laskentaperusteena, saadaan vapaaehtoistyön hinnaksi vajaa 4 miljoonaa euroa. Ja tämä koskee siis vain kyselyyn vastanneiden yhdistysten osuutta.

Kyselyyn vastanneiden yhdistysten vuosibudjetit olivat yhteensä 14,6 milj. Järjestökarttaa varten kartoitimme yhdistysten rahoituslähteitä myös laajemmalti. Kuntien avustuksia myönnettiin yhteensä 488 546 ja muuta rahoitusta yli 9 miljoonaa euroa. Aika huikea summa tämäkin.

PRH:n mukaan Kanta-Hämeeseen on rekisteröity 3 263 yhdistystä. Siis todellakin yli kolme tuhatta. Niiden toiminta on yhdistyskarttaan luokiteltu 13 eri toimialaan ja 71 tarkempaan alaluokkaan. On tärkeää nostaa esille koko yhdistyskentän monipuolisuus ja laajuus. Eipä ole ihme, että Suomea on sanottu yhdistysten luvatuksi maaksi.

Jotta järjestökartta ja sen luvut päätyvät hyödyksi, tarvitaan siihen meidän kaikkien järjestötoimijoiden tiedottamista ja kartan jakamista eri verkostoissa. Luodaan yhdessä kattavampaa kuvaa yhdistyksistä ja niiden merkityksestä Kanta-Hämeessä. Ota siis järjestökartta ja sen tiedot käyttöösi, parhaaksi katsomallasi tavalla.

Mutta ihan ensiksi mukavaa tutkimusmatkaa maakuntamme järjestökentälle järjestökartan kautta!

Järjestökarttaan pääset tästä.


Heli
Hämeenlinnan seudun järjestökoordinaattori

perjantai 20. syyskuuta 2019

Ne tärkeät kohtaamiset

Kenet kohtasit tänään aamulla ensimmäisenä? Murahditko väsyneenä sen vähemmän hyvän huomenen vai sisälsikö kohtaamisenne ystävällisen katseen ja aidosti hyvän huomenen toivotuksen? Päivä saa usein potkua, sitä hyvää tai sitten huonompaa, juuri näistä aamun ensimmäisistä kohtaamisista ihmisten kanssa.

Uskoisin, että meillä kaikilla on tarve tulla nähdyksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenämme. On ollut mukava huomata, miten vieraatkin ihmiset moikkailevat ja hymyilevät kumppanuustalojen tiloissa vastaan tullessa tai eri alueiden toimipisteissä. Se on tuntunut varsinkin näin uutena työntekijänä merkitykselliseltä; on ollut helppo sujahtaa yhteisöön mukaan.

Setlementin arvoja ovat yhteisöllisyys, kohtaaminen ja luottamus. Yhteisöllisyyden rakentaminen edellyttää ystävällisiä ja myönteisiä kohtaamisia, joka taas on luottamuksen syntymisen edellytys. Kaikki kolme arvoa siis ruokkivat toisiaan. Näitä on yhdessä hyvä opetella ja vahvistaa. Työyhteisöissä, yhteistyökumppaneiden kesken, asiakkaiden kanssa.
Itselleni hyvät kohtaamiset eivät tarkoita välttämättä yhtäsuuruusmerkkiä samanmielisyyden kanssa. Tai väkinäistä kestohymyä vaikka hampaat irvessä. Asioista saa olla eri mieltä. Eikä jokainen päivä ei ole se hyvä päivä. Olennaista on se, miten omaa näkemystä tai fiilistä toiselle tarjoillaan. Arvostavasti. Pyrkimällä asettumaan toisen asemaan. Pyrkimyksenä ymmärtää toisen näkökulmaa. Sanoittamalla omia ajatuksia ja tuntemuksia. Rehellisesti, aidosti ja toista kunnioittaen. Ajattelen, että näillä päästään jo pitkälle.

Aloitin muutama vuosi sitten uuden harrastuksen. Vieraiden ihmisten kohtaaminen uudella harrastuskentällä jännitti. Tilanteessa muut ihmiset tuntuivat tuntevan toisensa hyvin. Yritin tehdä tuttavuutta lyöttäytymällä mukaan keskusteluihin. Kukaan ei kysellyt minulta mitään, olenko uusi, mistä tulen. Ei tervehtinyt. Olisin ollut näkymätön, ellen itse olisi ollut aloitteellinen. Arvaapa, meninkö toista kertaa enää mukaan.

Perjantai. Alan pikkuhiljaa sulkea toimipisteen paikkoja. Koitan huomioida sen ujon tytön kännykän kanssa omassa nurkassaan, juttelen hetken ja kerron, että on mukavaa, kun hän käy täällä. Huikkaan hyvät viikonloput miehelle, jolle kenties seuraava juttukaveri löytyy täältä vasta ensi viikolla ovien auettua. Otan hiljaa olkapäästä kiinni maahanmuuttajanaista, jonka silmät viestivät ikävää levottomassa maassa asuvien lasten takia. Kiitän ahkeraa työtoimijaa, joka on tänään yllättänyt itsensä uudessa vastuutehtävässä onnistumisessa. Toki joudun vielä puuttumaan koululaisten kahinoihin, kun pelisääntöjä kokeillaan jälleen kerran. Tärkeitä kohtaamisia. Tärkeitä viestejä. Yhdessä opettelemme elämään keskenämme – minä ja hän. Minä ja sinä.

Tiina Hämäläinen
Aluetyön koordinaattori

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Srijanan ajatuksia Suomesta

Hämeen Setlementin TyöPolku -hankkeessa kyseltiin aiemmin eri maista kotoisin olevilta ihmisiltä, mitä Suomi heille merkitsee. Tässä Srijanan ajatuksia Suomesta. 

Suomi merkitsee minulle paljon. Suomi on se maa, josta löysin oman sisäisen ääneni, joka oli 
haudattuna noin 20 vuotta. Täällä voin ilmaista itseäni vapaasti ja ilman pelkoa. Suomi on se 
maa, jossa ei tarvitse pelätä kävellä yksin kadulla iltaisin.  

Suomi on se maa, mistä löysin elämäni suurimman rakkauden, minun avomieheni. 
Suomessa olen myös löytänyt ja kokenut rauhan ajan. On miljoona kertaa parempi olla nainen 
Suomessa kuin Nepalissa. Tasa-arvo, turvallisuus, mahdollisuuden löytäminen ja sen 
hyödyntäminen. Nämä ovat paras aspekti Suomessa. 

Olen todella kiitollinen Universumille joka päivä, että löysin Suomen maan, johon päätin tulla 
opiskelemaan Oulun Seudun Ammattikorkeakouluun tietotekniikan insinööriksi. Olen 
onnellinen Suomen kansallisuudesta ja avusta, jota olen saanut täällä Suomessa ollessani. Olen 
osa tätä rauhallista yhteiskuntaa ja myös haluan antaa takaisin parhaani tälle 
hämmästyttävälle ja loistavalle yhteisölle. 


Srijana KC 
Toimitusjohtaja, Supersoftware Oy 

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Minun Setlementtini

Ihmisissä on hämmästyttävä määrä sisäisiä voimavaroja ja taitoja.

Minulle setlementtiliike on aina kuvastanut uskoa ihmisten kykyihin ja voimavaroihin. Ne saa esille kuuntelemalla, antamalla vastuuta, tukea ja kannustusta. Tällä tavoin voi löytää yhteisöstä voimavaroja, joita ei tiennyt olevan olemassakaan.

Päivittäisessä arjessa tämä näkyy paitsi asiakastyössä, myös työntekijöiden taustoissa. Monet meistä ovat työllistyneet Hämeen Setlementtiin työharjoittelun kautta. Rohkeus luottaa kokemattomaan työntekijään alleviivaa samaa luottamusta, jota tarjoamme jokaiselle toiminnassamme mukana olevalle.
Kuvituskuva: Unsplash.com

Hämeen Setlementin arvot ovat kohtaaminen, yhteisöllisyys ja luottamus. Arvot tarjoavat alustan kohtaamiselle, jossa molemmat osapuolet oppivat. Kasvatusfilosofi Paulo Freire kuvailee kohtaamista näin:

”Kohtaamisessa kukaan ei ole täysin tietämätön, eikä kukaan täysin viisas. On vain ihmisiä, jotka pyrkivät oppimaan enemmän kuin sillä hetkellä tietävät.”

Työyhteisömme on monimuotoinen ja siitä löytyy osaamista monelta eri toimialalta. Värikkäät taustat ovat vahvuus ihmisten kanssa työskentelyssä, sillä se tarjoaa poikkeuksellisen laaja-alaisen ymmärryksen ympäröivästä maailmasta ja auttaa löytämään ratkaisuja esiin nouseviin haasteisiin.

Ei ole lopulta väliä oletko vasta alalle valmistunut vai vuosia alalla töitä tehnyt moniosaaja. Kokemus tarjoaa työyhteisölle arvokasta tietoa ja taitoa vuosien varrella kertyneistä kokemuksista. Kehittyvä nuori ei ole mukana vain oppijana, vaan tarjoaa asioihin uusia tuoreita näkökulmia ja haastaa vanhoja ajattelumalleja. Lopulta jokainen kehittyy.

Tämä kaikki on tärkeää, koska ihmiset ja heidän tilanteensa ovat erilaisia. Löytääksemme ihmisten kyvyt ja voimavarat meidän tulee ymmärtää elämän monimuotoisuutta erilaisista lähtökohdista. Tässä työssä Sinun ei tarvitse olla spesialisti, riittää kun olet oma itsesi. Silloin pystymme olemaan ihmisten keskellä ihmisten kesken.

Miika Peltonen

Kirjoittaja on tänään kesälomille kirmaava vapaaehtoistoiminnan koordinaattori.

perjantai 28. kesäkuuta 2019

Propellipäänä sopivasti pihalla

Vuosi sitten hyppäsin mukaan itselleni täysin tuntemattomaan järjestöön, jonka toiminta sosiaali- ja terveysalalla oli vieläkin suurempi mysteeri. Mikä se kolmannen sektorin rooli taas olikaan? Pipertää vain ajan kuluksi helmiaskarteluja lasten ja työttömien kanssa? Kirjoitella eläkeläisten ja maahanmuuttajien puolesta sarjatuotantona tukihakemuksia? Paskat sanon minä, Hämeen Setlementti on paljon enemmän.

Vuoden ajan olen saanut aitiopaikalta seurata monipuolista setlementtitoimintaa. Olen etuoikeutettuna päässyt sopivasti ulkopuolisena näkemään läheltä muun muassa

järjestöyhteistyön huimaa yhdistysten keskeistä kehitys- ja vaikuttamistyötä
vapaaehtoistoiminnan moninaisuutta ja sen tekijöilleen tuomaa iloa ja kohtaamisia
miestentoiminnan karskia huumoria ja rakastettavaa herkkyyttä
TyöPolun positiivista, pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työelämävalmennusta
nuorten työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden mielettömiä elämäntarinoita
ja omien vahvuuksien löytämisen riemua
aluetyön välitöntä yhteisöllisyyttä ja erilaisuuden tuomia voimavaroja
kohtaamispaikkatoiminnan puhtainta ihmisten kohtaamista ja välitöntä kanssaelämistä.


Paljon enemmänkin olisi ollut koettavissa mutta piti niistä omistakin työtehtävistä olla välillä kiinnostunut. Hallinnon ja työteliään johtoryhmän kyljessä toimiessani pääsin näkemään myös sitä välttämätöntä paperien pyörittelyä ja byrokratiasta johtuvaa päätösten teon hitautta. Järjestökentän toiminta on toisaalta kovin omaehtoista ja vapaata ja taas toisaalta tiukasti säädeltyä. Pieninkin toiminta tulee perustella, että tärkeä työ saa paperilla syyn jatkua. Uskon, että järjestöissä on sellaista ruohonjuuritason tietoa ja ilmiöiden ensituntumaa, mitä julkisen sektorin tulisi tulevaisuudessa yhteistyössä hyödyntää eikä unohtaa byrokratian rattaisiin. Mikään ei voita kentältä koottua tietoa – ja sitähän täällä tilastoidaan!

Koko Hämeen Setlementin tavoitteena on osallisuuden tukeminen, toimintamahdollisuuksien luominen, sekä yhteiskuntaan vaikuttaminen. Ja se todella näkyy. Jokainen työntekijä tekee työtään antaumuksella ja suurella sydämellä, itseään säästämättä. Ja sekin näkyy. Toimiston suljetun oven takana on vuorotellen itketty harmia ja henkilökohtaisia tragedioita, muristu ihmisten pikkumaisuutta ja naurettu katketakseen väsymystä ja huonoa huumoria. Ketään kuitenkaan syyllistämättä tai arvottamatta. Täällä jokainen saa olla oma itsensä ja juuri sillä mielellä, millä kulloinkin sattuu olemaan. Ja se on hyvä niin.

Kaikesta vuoden aikana kokemastani olen mielettömän kiitollinen. Aivan erityisen kiitollinen olen kaikesta saamastani tuesta, jota itse tämän vuoden aikana tarvitsin. Työyhteisö, joka vankan turvaverkon tavoin kannattelee ja johon voit huoletta huonoimmillasi nojata, on valtavan suuri voimavara. Se ei ole itsestäänselvyys vaan yhteishengen huolellisen vaalimisen tulos, jotain erityistä.

Kokemani perusteella suosittelen aivan kaikille kurkistusta sosiaali- ja terveysalan ja kansalaisjärjestöjen maailmaan, siihen kuuluisaan kolmanteen sektoriin. Ihmisten kanssa kasvokkain työskentely ja toisten ajatusten asenteeton kuuntelu repii sopivasti omia, opittuja ajatusmalleja. Tällainen toimistonnurkkaan eristäytynyt propellipää, kun kaipaa aina välillä irtiottoja digimaailmasta. Se oikea elämä kuitenkin on siellä ihmisten keskellä ihmisten kesken.

Rentouttavaa kesää kaikille, tavataan taas!

Karita Soittila

Kirjoittaja on tänään Hämeen Setlementistä lomien kautta pois jäävä viestintäsuunnittelija. Ja kyllä, hän käytti aloituskappaleessa kärjistyksiä ja ilmaisua ”Paskat” aivan tietoisena tehokeinona.