keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Monikulttuurinen joulujuhla 12.12.2013

Viime viikon torstaina vietettiin monikulttuurista joulujuhlaa suurin joukoin. Juhlassa kuultiin ja nähtiin toinen toistaan hienompia tanssi-, voimistelu- ja lauluesityksiä sekä puheita.

Hämeenlinnan setlementti ry:n väki haluaa kiittää kaikkia paikallaolleita loistavasta juhlasta ja toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa!






Juhlan seremoniamestari Jaana





Juhlan avasi Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Jukka Lindberg

















tiistai 10. joulukuuta 2013

Terveisiä Kaarisillasta!

”Paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt.”
-Kiinalainen sananlasku- 



Vuoden vaihde lähestyy. Kaarisillassa odotetaan joulua ja lomia. Mutta sitä ennen vielä juhlitaan, siivotaan ja vietetään yhteistä aikaa Kaarisillan ihmisten kanssa. Hetki sitten saimme Paw Lalta pienet joulupaketit ja se lämmitti sydäntä. Totesin ääneen, että vaikka meillä on kotonamme perheet niin tuntuu, että täällä Kaarisillassa meillä on ihan omanlaisemme perhe. Vietämme joka päivä aikaa yhdessä, teemme asioita, puhumme tärkeistä ja joskus vaikeistakin asioista ja ennen kaikkea nauramme.

Syksy on ollut vauhdikas. Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos, sanotaan. Täällä se on käsin kosketeltavaa. Ihmiset vaihtuvat, hankkeet ja projektit loppuvat ja uudet alkavat. Jokainen ihminen ja projekti jättää kuitenkin jälkensä. Jokainen ihminen istuttaa paikkaan oman siemenensä, joistakin siemenistä kasvaa suuria puita, joistakin pienempiä versoilevia kukkia.

Viime viikon blogin kirjoittivat työkokeilijat Hannu, Houssém ja Oren. Heidän myötä Kaarisillassa kokoontui miehille tarkoitettu ryhmä ja heidän ansiosta meillä on ollut mahdollisuus järjestää ylimääräistä kielen opetusta pienemmille ryhmille. Mielestäni tämä on ollut juuri sellaista toimintaa johon me matalan kynnyksen kohtaamispaikkana pyrimme. Vastata tarpeisiin, jotka nousevat ihmisiltä itseltään.

MAKU-projekti ja Henna-Maija Alitalon puheteatteri on tuonut jotakin uutta ja kulttuurin ja taiteen saralta. Viime torstaina MAKU-projetki tuli valmistamaan Kaarisiltaan ruokaa, sitä riitti lähes kolmellekymmennelle  henkilölle, kielikurssilaisille ja työntekijöille ja taisi täällä jokunen uusi kävijäkin silloin olla maistelemassa pizzaa, kuskus salaattia ja hummusta.

 ”Suomen kulttuurirahaston ja Hämeen rahaston hanke, maahanmuuttajat kulttuuripalveluihin. Maku-projekti pyrkii tutustuttamaan maahanmuuttajat Hämeenlinnan kulttuuripalveluihin ja suomalaiseen kulttuuriin. Maku-projektissa oleellisena osana on myös työpajatoiminta jossa tuotetaan kulttuuria maahanmuuttajan omista lähtökohdista. Projektissa ohjaajina toimivat kuvataiteilija Jaakko Autere ja kuvataiteilija Edwina Goldstone.” http://makuprojekti.wordpress.com/                             


Jaakko ruuanlaittohommissa

MeMe ja Zahra ruuansyömishommissa


Näyttelijä Henna-Maija Alitalo kävi Kaarisillassa kuusi kertaa puheteatterin merkeissä. Ryhmä tuotti ja luki tekstejä, lähinnä omia tarinoita ja runoja. Ryhmään osallistunut kertoi, että hän oppi paljon sanoja ja suomen kieltä ja hymyillen lisäsi, että Henna on oikein hyvä! Ryhmän kokoontuessa alakerrasta kuului valtavasti naurua. Kaarisillassa on paljon erilaisia nauruja!

Kaarsillan seiniä maalattiin vapaaehtoistyön voimin. Ilme raikastui hieman ja kokoushuoneen seinät saivat ylleen ensimmäiset taulut englantilaisen PJ Sprinksin akvarellitöistä. Kuvat ovat nähtävissä joulukuun 19. päivään saakka ja ne ovat myös myynnissä. Tammikuussa näyttelytoiminta jatkuu ja toivon, että mahdollisimman moni löytäisi paikan omille töilleen. 


Pjn työt koristavat kokoushuoneen seinää


Torstaina 12.12. vietetään monikulttuurisia joulujuhlia Palokunnantalolla ja 17.12. tarjoillaan jouluglögejä yhteistyökumppaneille. Sitten Kaarisilta pikkuhiljaa hiljentyy joulun viettoon ja toivottaa kaikille rauhallista joulua ja oikein hyvää ensi vuotta! 


-Eeva-Stiina Blomqvist ja Kaarisillan porukka

tiistai 3. joulukuuta 2013

Seitsemän viikkoa setlementissä

Meitä on kolme miestä, jotka olemme viettäneet nyt täydet seitsemän viikkoa Hämeenlinnan setlementissä saamassa kukin omalla tavallamme oppia Kaarisillan kansainvälisessä ilmapiirissä. Aikaamme sanotaan virallisesti työkokeiluksi, mutta kukaan meistä ei pidä tuosta sanasta. Olemmekin käyttäneet mieluummin työkokeilun sijasta harjoittelua, joka kuvaa paremmin työskentelymme ja oppimisemme laatua. Mutta keitä me olemme ja mistä me tulemme? Me olemme Houssém, Oren ja minä itse, Hannu.

Houssém
Houssém on asunut Suomessa nyt kolme kuukautta. Hän on kotoisin Tunisiasta, jossa hän asui Monastirissa. Hän työskenteli kotimaassaan hotellissa vastaten urheiluharrastuksiin liittyvien aktiviteettien järjestämisestä turisteille. Tuoreelle suomalaiselle alkuvaikeudet liittyvät usein kiinteästi tämän oudon ja vaikean kielemme oppimiseen – ja niinpä Houssémin keskeinen intressi tulla harjoittelijaksi setlementtiin olikin suomen kielen oppiminen.

Orenin tarina Suomessa alkoi, kun hän matkusti  vuoden 2005 kesällä lomalle Suomeen. Sitten hän tapasi nykyisen elämänkumppaninsa. Israelissa Oren opiskeli valokuvausta, työskenteli vaellusreittien merkkaajana sekä erilaisissa sosiaalialan työtehtävissä. Oren muutti kesäkuussa 2013 Hämeenlinnaan ja halusi löytää alueelta sosiaalialan töitä. Sitä kautta hän löysi tiensä setlementtiin työkokeiluun. Päivät Oren on työskennellyt setlementissä erilaisissa työtehtävissä maahanmuuttajataustaisten kävijöiden kanssa ja yöt hän on viettänyt tiiviisti psykologian opiskelujen parissa. Työkokeilun jälkeen Oren aikoo jatkaa työtä sosiaalialalla.

Oren
Minä itse olen supisuomalainen. Halusin tulla setlementtiin oppimaan käytännössä kolmannen sektorin sosiaalisen työn sisältöjä. Täydennän sillä tavoin sosiaalityön opintojani, joiden parissa parhaani mukaan pakerran. Setlementissä keskeinen toimintoni on ollut suomen kielen opettaminen – puuha joka on minulle tavattoman mieluista, koska jokaisesta opettamiskerrasta oppii paljon uutta, koskaan ei pidä olla täysin tyytyväinen itseensä, oli omasta mielestään onnistunut opettamisessa miten hyvin tahansa.

Yhteinen työsarkamme setlementissä on ollut ns. miesten ryhmän perustaminen. Tarkoituksemme oli järjestää erilaisia aktiviteetteja maahanmuuttajamiehille, joilta puuttuu omakohtainen kehys etsiytyä aktiviteetteihin itse – pyrkien samalla tutustuttamaan heitä toisiinsa. Osoittautui hyvin vaikeaksi löytää varsinaista kohderyhmäämme, joten onnistuimme työssämme vaihtelevalla menestyksellä.

Turha kai sanoakaan, että olemme viihtyneet setlementin kansainvälisessä meiningissä. On hyvin mielenkiintoista tutustua ihmisiin, joiden kotimaasta ei tiedä paljoakaan. Orenilta tämä hauskuus on jo loppumassa, hänen viimeinen työpäivänsä oli viime perjantaina, mutta Houssemilla ja minulla on mahdollisuus työskennellä, oppia ja viettää aikaamme täällä joulun porteille saakka, siis noin kolmisen viikkoa.