torstai 31. maaliskuuta 2016

Introducing Heidi

Who are you?
My name is Heidi, and I am a 22-year-old gal from Hämeenlinna, Finland.

What are your hobbies and interests?
Reading, writing, psychology, music, watching movies

What are your feelings about the upcoming camp?
Well, I'm pretty nervous and excited. I am kinda shy around new people at first, but when I come out of my shell I can be quite talkative and funny. When it comes to the camp, I am very happy to get this opportunity to learn more about working life and myself and different cultures.
I speak English pretty well and also some Swedish.

What is your motto?
"Life begins at the end of your comfort zone."

Fun questions:
Ninjas or pirates?
Ninjas

Unicorns or pegasi?
Unicorns

Dragons or dinosaurs?
Dragons

--

Kolme maata yhteistyössä järjestää kansainvälisen SNOWY-leirin Pikku-Syötteellä huhtikuussa. Leirille osallistuu Suomen lisäksi nuoria Ruotsista ja Ranskasta. Blogiin on tulossa fiilispostaus leiristä sen päätyttyä.

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Ulkomaalaisena Hämeenlinnassa

Keräsimme ihmisten kokemuksia ja ajatuksia liittyen syrjintään, rasismiin ja ennakkoluuloihin. Kyselyyn vastasi 28 Vanajaveden opistossa kotoutumiskoulutuksessa suomen kieltä ja kulttuuria opiskelevaa ulkomailta suomeen muuttanutta Hämeenlinnalaista.

Kyselyssä sai vapaamuotoisesti pohtia ja kirjoittaa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan liittyen suomeen, rasismiin ja ennakkoluuloihin. Kyselyyn vastaajat miettivät erilaisia asioita maahanmuuttoon liittyen kuten kulttuurieroja ja pelkoa, positiivisia asioita, kuten ihmisten auttavaisuutta ja ystävällisyyttä. He lähettävät terveisiä lukijoille ja paljastavat myös mikä on heidän mielestään kaunein suomenkielinen sana.

POSITIIVISIA KOKEMUKSIA

”Ensimmäinen minä puhun positiivinen asia. Monta ihmistä on auttanut minua tai auttaa mun perhe. Minulla on suomalaisia ystävät he ovat ystävällisiä.”

”En ole kohdannut rasismia Suomessa. Olen tutustunut erilaisiin suomalaisiin ja ulkomaalaisiin ihmisiin jotka auttavat ja tukevat.”

”Työharjoittelussa oli suomalainen nainen joka ystävystyi minuun. Me tiesimme sitten, että olemme naapurissa. Siksi hän kutsui meitä kylään. Me keskustelimme paljon mukavista asioista ja söimme kakkuja. Hän ja hänen miehensä tykkäävät oppia ulkomaalaisten kulttuuri.”


EI-POSITIIVISIA KOKEMUKSIA

Rasismia, syrjintää tai suvaitsemattomuutta oli suorasti tai epäsuorasti kohdannut tai kokenut 19 henkilöä.
Suoraa rasistista puhetta tai käytöstä oli kohdannut viisi vastaajaa.

”Eränä päivänä, kun menin discoon ystävän kanssa, eräs suomalainen halusi tappa minun ystävä, koska hän on irakilainen.”
”Yksi kerta minä ja minun ystäviä bussilla, sitten kaksi suomalaista nuori miehet sanovat ei hyvä ja rasismi sanat ja me emme vastata takaisin. Ja yksi naapuri joka kerta katso minulle ja sano ”vi..u”.

Epäsuoraa, vihjailevasti syrjivää asennetta vastaajat kertovat kokevansa siten, että suomalaiset käyttäytyvät epäystävällisesti ja ovat töykeitä. Se voi näyttäytyä tuimilla katseilla tai pienillä ikävillä kommenteilla, epäkohteliaisuuksina. Osa kokee myös puhumattomuuden ja sen, että kysymyksiin tai tervehdyksiin ei vastata syrjivänä ja jopa pelottavana.

”…jos minä tai minun perhe käy kauppakeskus tai ravintola monta ihmistä katsoo säälittävä.”
”Minun napurini oli autoparkkipaikalla ja me tapsimme, sanoin moikka, mitä kuuluu. Jos tapaamme kaupassa, hän ei sano moikka, en ymmärrä miksi…”

PAIKKOJA joissa vastaajat olivat saattaneet tuntea heihin kohdistuvaa syrjintää, kokeneet suoraa tai epäsuoraa rasistista käytöstä itseään kohtaan olivat kaupat, bussi, ravintola, baarit/Discot, päiväkoti, koulu, liikenne, virastot, oma kerrostalo, tai vain ulos menneessään.


KUN TULIN SUOMEEN

”Kun saavuin (suomeen), tuntui oudolta, koska kieli oli vaikeaa ja harvat haluavat puhua englantia.”
”Olin onnellinen kun saavuin suomeen. Ilma oli tosi kylmä ensimmäiset viikot, mutta myöhemmin olin kunnossa.”

”Minä tulin suomeen, kun menin naimisiin. Se tuntui hyvältä, mutta ikävöin vanhempani.”

”Se on tosi vaikea, kun ensimmäinen kerta olla tosi kaukana kotimaasta. Ihmiset puhuvat eri, näkyvät eri ja elämäntapa on erilaista. Sää on erilainen Suomessa kuin minun kotimaassa, koska on paljon lunta, kylmää ja pimeää.”

”Suomessa on tosi kylmä, mutta on neljä vuodenaikaa. Minä tykkään, koska Thaimaassa on tosi kuuma ja vain kaksi eri (vuodenaikaa) vuodessa.”

”Minun täytyy ajatella mikä asiaa suomalaiset ei tykkäävät. Mutta tietysti mietin, tai minun mielipide on, että molemmat suomaliset ja maahanmuuttajat täytyy kunnioittaa ja ymmärtää toisiaan.”

Positiivinen yllätys oli yhdelle vastaajalle seuraava; ”Olen kuullut, että hurreja eivät ole tykännyt suomessa ja siksi pelkäsin vähän joudunko pulaan, mutta en ole kohdannut mitään rasismia ruotsalaiselle.”


SUOMALAISET

Monet vastaajat kertovat ymmärtävänsä suomalaisia paremmin nyt kun ovat tutustuneet suomalaisiin ja suomalaisuuteen. Suomalaisten kerrotaan olevan hiljaisia, mutta auttavaisia. Positiivisia kokemuksia on ihmisten ystävällisyydestä ja rauhallisuudesta.

”Tuntui ensin vähän uudelta ja minun mielestäni suomalaiset ovat nii kylmiä ihmisiä ja outoja. Aina minä sain sen fiilikset, että kaikki ovat vihaisia minun kanssa. Nyt tiedän, että suomalaiset ovat erilaisia kuin minä. Nyt minulla on hyvä olo täällä.”

”Suomalainen ihminen on hyvä sydän. Vaikka hän on vakava, totinen, ujo ja vaitelias.”

”Mutta olen tosi pahoillani, koska en tiedä vielä suomen kulttuuri, sillä minä näen aina, että suomalaiset ovat yksinäisiä. He eivät halua olla maahanmuuttajien kanssa vähän aika keskustelemalla edes. Minä pelotan tästä tavasta.”

”Tunsin, että suomessa oli tosi hiljainen ja pimeä eikä ollut paljon ulkoilma festivaalia tai aktiivisuuksia. Ihmiset ovat paljon kotona.”


”JOTKUT, MUTTA EIVÄT KAIKKI”

Yhteistä oli hyvin monessa vastauksessa se, että vastaajat uskovat ristiriitojen ja väärinkäsitysten syntyvän sen vuoksi, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Viidessä vastauksessa on nostettu esiin se, että jokaisessa maassa ja kulttuurissa on hyviä ja on pahoja ihmisiä.

”Minä tiedän, että paha ihmisiä myös tulevat suomeen, mutta meillä on pakko tietää että eivät kaikki. Suomalaiset pelkäävät ulkomaalaista, mutta myös ei kaikki suomalaiset eivät hyviä ihmisiä.”

”Ajattelen, että jokaisessa maassa ovat tosi hyväntahtoiset sekä ilkeämieliset ihmiset, mutta hyvät ihmiset ovat paljon suurempi. Nyt minä opiskelen suomen kieltä ulkomaalaisten ihmisten kanssa. He ovat erilaisista maista ja kaikki ovat hyvät ja ystäväliset ihmiset. Minä tykkään minun ryhmästäni (koulussa) vaikka meillä erilaiset kulttuuri ja uskonto.”

”Naapurit eivät tervehdi, jotkut ovat epäystävällisiä, mutta toisaalta myös omassa kotimaassa osa on.”


SUOMEN KIELI

Myös kielimuuri aiheuttaa ongelmia. Vaikka monet toivovatkin voivansa puhua suomea myös koulun ulkopuolella, he miettivät kuinka se on mahdollista jos kukaan ei puhu heille. Keskustelun aloittaminen tai kontaktin luominen jännittää luultavasti molempia osapuolia yhtä paljon.

”Paljon minun ystävät opiskelevat suomen kieltä, haluaisivat saada työpaikka.. Jos en osaa suomea en voi saada työpaikka, jos en osaa suomea en voi saada ystävä.”

”Siksi minä opiskelen suomea, jotta minä voin keskustella suomalaisten kanssa. Hymyilen heille.”


PAKOLAISKRIISI

Kahdessa vastauksessa pohditaan tämän päivän turvapaikanhakija tilanteen olevan raskas ja sen vuoksi niin monet suomalaiset ja myös eurooppalaiset eivät tykkää tällä hetkellä maahanmuuttajista.

”Suomi käyttää tosi paljon rahaa, koska haluaa (auttaa) kaikkia, mutta ehkä ei kaikki suostu siihen. Minä en tiedä miten minä käyttäytyisin jos minun kotimaahan tulisi paljon pakolaisia. Ei kenenkään pitäisi pelätä.”

”Ei ole hyvä, kun uutisissa joka päivä vain sano huono asia turvapaikanhakijoista, sitten monta ihmistä ei tykkää maahanmuuttaja.”


PARASTA SUOMESSA

Vastaajien mukaan Suomessa parasta on kaunis luonto, järvet, puhdas ilma, terveellinen ruoka ja elämä. Suomessa on hiljaista ja rauhallista, turvallista sekä ystävällisiä ihmisiä. Suomen koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmä mainittiin, samoin tärkeänä pidettiin sitä, että suomalaiset kunnioittavat tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

”Minun mielestä suomi on rauhallinen paikka, että on rauha, on tärkeä, koska Irakissa on paljon väkivalta.”
”Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia huolimatta siitä minkä värinen iho on tai mikä uskonto on.”


TERVEISIÄ SUOMALAISILLE!

”Minä toivon, että suomalaiset eivät pelkää meitä mahanmuuttajia, koska paljon on oikeasti hyviä ihmisiä ja kaikkien pitäisi saada tilaisuus”

”Jos tavataan ensi kertaa joku, älä katso hänen uskonto, kansalaisuus, ihonväri jne. Katso hänen asenne ja käyttäytyminen koska uskonto, kansalaisuus, ihonväri ja muut erottaa ihmiset toisistaan”

”Minä haluaisin sanoa kaikille suomalaisille, että eletään yhdessä rauhallisesti, rehellisesti, jotta voimme edistää meidän Suomi”

”Minä haluan kertoa, että Irakilaiset pakolaiset haluavat arvostaa suomalaisia ihmisiä. Kaikki mitä he tekevät meille. Kiitän Suomea paljon. Viimeiseksi, että suomen kieli on kaunis vaikka se on vaikea”

”Minä haluaisin sanoa suomalaisille ihmisille, että eivät pelkää mustaa tai ulkomaalaista ihmisiä, koska kaikki olivat sama ihminen ja kaikki tykkäävät ja rakastavat suomea”

”Please, say no to racism”

“Olkaa kärsivällisiä!”

“Älä pelkää, sillä taivas ei ole rajaa!”

”Mielenrauha ei lainkaan sota!”

”Jaa rakkautta, mutta älä inhottava!”

”Happy bubbles!”

”Älä pelkää! Minä sama ihminen kuin sinä!”

”Minä haluan, että kaikki aikoivat ymmärtää toisiaan”

”Rauhaa kaikille ilmapallossa!”


KAUNEIMMAT SANAT

Kaunein suomenkielinen sana tämän kyselyn vastaajien keskuudessa on tervetuloa. 
Toiseksi kaunein sana on kiitos.

Muita kauneimpia sanoja ovat:
Elämä, terve, moi, valitettavasti, kotka, rauhallinen, onnellinen, hyväntuulinen, katuneisuus, rehellinen, uskomatonta, ”nii nii” ja ”tota tota”, ihana, kiitti, mukava, hauska tutustua, sama (koska kaikki ihmiset ovat sama), papu, unelma, huomenta, yötyö sekä erityismaininnan lempisanana sai henkilökohtaistamissuunnitelma.

”Mielestäni IHANA on kaunein suomenkielinen sana, koska minä kuuntelen monta suomalaista ilmaisevat omia tunnetta tällä sanalla.”


HÄMEENLINNA ON KANSAINVÄLINEN KAUPUNKI

Tällä hetkellä eri organisaatioissa ja yhteisöissä pohditaan hyvään kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. Hämeenlinnassa on vuosia luotu vahvaa pohjaa ja monikulttuurityön verkostoa, jonka ansiosta tänä päivänä tehtävä työ voidaan toteuttaa mahdollisimman hyvin, avoimin mielin ja yhteistyössä. Monikulttuurista- ja maahanmuuttotyötä tekevät tahot pyrkivät luomaan toimintamalleja ja palveluja kotoutumisen edistämiseen ottaen huomioon ihmiselämän eri osa-alueet.

Mutta sinulla kanssaihminen, naapuri, asiakaspalvelija, kadunmies, on suuri vaikutus siihen, minkälainen koti Hämeenlinna on uusille ja vanhoillekin kaupunkilaisille. Sinulla on merkitystä. Jos et ole kiinnostunut solmimaan uusia tuttavuuksia, se ei haittaa, lapsena opitut käyttäytymissäännöt voi kuitenkin muistaa kaikkien ihmisten parissa. 

torstai 24. maaliskuuta 2016

Populus cumppanus -julkistuksen avajaissanat

Näillä sanoilla avattiin 103-taideprojektin tuotos Populus cumppanus
Kumppanuustalolla 21.3.2016. Avajaissanat lausui Camilla Nordström.

"Hei!

Minun nimeni on Camilla ja haluaisin hieman keskustella kokemuksistani Taide ja kulttuuri osana kotouttamista -hankkeen sekä 103 -taideprojektin suhteen.

Minulla on ollut ilo osallistua molempiin jo järjestettyihin projekteihin, ja haluaisin kertoa siitä millainen positiivinen vaikutus sillä on ollut minuun ja muihin ympärilläni oleviin ihmisiin. Tämän projektin tarkoituksena on maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kotouttaminen taiteen ja kulttuurin keinoin, ja omasta mielestäni tämä on toiminut todella hyvin.

Minä olen aina ollut ihminen joka pelkää ilmaista itseään sanallisesti, ja voin vain kuvitella miltä Suomen kielen puhuminen voi tuntua jos on vasta vähän aikaa sitten muuttanut maahan ja ei vielä osaa kieltä hyvin. Jotkut tilanteet voivat tuntua hyvinkin pelottavilta ja stressaavilta.

Taiteen ja kulttuurin avulla voimme kuitenkin huomata että on monia muita tapoja ilmaista itseään. Projektin alussa monet, minä itse mukaan lukien pelkäsimme että olisimme "liian huonoja" tekemään taidetta. Huomasimme kuitenkin pian että tämä ei tietenkään ole totta; kukaan ei koskaan ole "liian huono" ilmaisemaan itseään taiteen keinoin. Päästyämme pelkojemme yli tämä avasi uudenlaisen kommunikaatiomuodon.

Kun me työskentelimme yhdessä taiteen parissa, me kommunikoimme toistemme kanssa meidän teostemme kautta. Opimme paljon toisistamme, ajatuksistamme ja haaveistamme. Tämä rento yhdessäolo avasi myös tien helpommalle sanalliselle keskustelulle. Meidän ryhmässämme oli paljon iloa ja naurua jota luultavasti emme muuten olisi kokeneet.

Projektimme aikana järjestetyt museovierailut olivat myös monien mielestä ajatuksia herättäviä ja mielekkäitä. Monet näkemistämme teoksista herättivät ryhmämme sisällä keskusteluja joita oli mukava käydä. Minulle itselleni tämä herätti halun nähdä lisää ja aion luultavasti vierailla museoissa ja erilaisissa kulttuuritapahtumissa enemmän kuin aikaisemmin.

Minä henkilökohtaisesti toivon että tätä projektia tai muita vastaavia jatketaan tulevaisuudessakin. Olen ehdottomasti sitä mieltä että taiteen ja kulttuurin avulla kahdensuuntaista kotouttamista voi edistää selvästi. Kaikki kuulemani palaute on ollut positiivista ja olen kuullut jo paljon toiveita sekä kantasuomalaisilta että maahanmuuttajilta että tämä projekti voisi jatkua vielä. Toivottavasti voimme toteuttaa nämä toiveet.

Kiitos!"




















Lue Hämeen Sanomien juttu julkistamistilaisuudesta:

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/305147-kumppanuustalon-seinalle-versoi-poppeli