perjantai 21. joulukuuta 2018

Perinteinen joulujuhlapäivä toi valoa ja lämpöä Setlementin toimipisteisiin

Hämeen Setlementti vietti viime viikon tiistaina (11.12.) perinteistä joulujuhlaa eri toimipisteissä yhteistyökumppanien ja asiakkaiden kanssa. Seuraavassa koontia päivän tunnelmista.

Kumppanuustalolla Tuulimylly Teatteri hauskuutti katsojia improvisaation keinoin. Esityksen jälkeen auditoriosta valui alakertaan hymyileväisiä vieraita, esitys oli ollut hauska ja sai ihmiset hyvälle tuulelle. Iltapäivän päätteeksi joulun tunnelmaan vieraita saatteli ihastuttava lapsi- ja nuorisokuoro Aurorina, jota johti Vuoden Kanttori tunnustuksenkin saanut Ismo Savimäki ja hänen sähköpianoaan “soittava” koiransa nimeltään Louna.

Katuman lähiökeskuksen joulujuhlassa oli tunnelmaa. Puuron keittäminen aloitettiin jo edellisenä päivänä, joten vierailijat saivat nauttia makoisaa pehmeää riisipuuroa joulujuhlapäivänä. Glögin kanssa maistui joulupiparit. Joululauluja laulettiin haitarin säestyksellä herkässä tunnelmassa. Nuorin vieras oli 1,5 viikon ikäinen tyttölapsi, joka sai osakseen yllin kyllin hymyjä ja ihailua. Tilaisuudesta jäi lämmin mieli varmasti jokaiselle.

Uudessa Läntisessä Kumppanuustalossa päästiin rauhoittumaan jouluiseen tunnelmaan ensin joulupuuron merkeissä ja sen jälkeen kauneimpien joululaulujen merkeissä.  Mika Juppala Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta laulatti ihmisiä haitarin säestyksellä joululauluilla. Laulujen ja puuron lisäksi tarjolla oli pipareita, lämmintä glögiä sekä hyvää seuraa.

Miestentila Ukkosessa oltiin rennolla fiiliksellä keskittyen jouluherkuista nauttimiseen, korttipeleihin sekä mukavaan jutusteluun. Mieltä lämmitti kovasti kuulla miesten muistelmia menneistä jouluista ja miten niitä on vietetty. Keskustelut alleviivasivat miesten keskuudessa vallitsevaa luottamusta, mikä on syntynyt avoimen ja keskustelevan ilmapiirin myötä. 

Lahdessa joulujuhlapäivää vietettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kesken. Paikalle saapui mukavan paljon porukkaa eri organisaatioista. Mukavia ja antoisia keskusteluita käytiin ja aika meni kuin siivillä. Päivän jälkeen on helppo todeta, että kyllä yhteistyössä on voimaa!

Hätilän toimipisteellä vietettiin päivää avoimen pajan parissa, jossa askarreltiin jouluisia himmelikoristeita. Kävijöille oli tarjolla lämmikkeeksi kahvia ja jouluisia herkkuja. Iltapäivällä saapui vieraita seurakunnasta ja ilmoille kajahtivat kauneimmat joululaulut yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Joulujuhla päättyi lämpimissä tunnelmissa, kun tuttujen laulujen lomassa pääsi yhteisesti muistelemaan menneitä jouluja ja jakamaan tärkeitä muistoja.

Hämeen Setlementissä toimivien vapaaehtoisten kanssa vietetään kahdesti vuodessa kiitosjuhlaa, ja syyskauden päätteeksi juhlittiin Aulangon ulkoilumajalla jouluisissa tunnelmissa. Iltaan kuului Mexico-teemaista ruokaa ja mukavaa yhdessä oloa. Eri Setlementin toiminnoissa mukana olevat vapaaehtoiset pääsivät tutustumaan toisiinsa ja jakamaan tarinoitaan illan aikana. Ryhmissä syntyivät myös talviset runot ja tarinat, jotka tulevat luettavaksi Kumppanuustalon kahvila Pikkutoriin.

Hämeen Setlementti toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

perjantai 14. joulukuuta 2018

Minä vapaaehtoisena

Muutin Hämeenlinnaan auvoisena hellekesänä 2018. Olen muuttanut elämäni aikana useasti, ensin miehen työpaikan vuoksi ja sittemmin oman työpaikkani vuoksi. Muuttaminen vaatii lähtemistä, luopumista tutusta ja turvallisesta, riskinottoa. Mutta lähteminen on myös tulemista uuteen paikkaan ja vastaamista uusiin haasteisiin, myös vapaaehtoistyön rintamalla. Lähdetkö mukaan, tuletko meille vapaaehtoiseksi?

Olen toiminut Hämeen Setlementti ry:n koordinoiman Tuki- ja ohjauspisteen vapaaehtoisena nyt jonkin aikaa. Uuden vapaaehtoisen vastaanotto on ollut erinomainen, toimintaympäristö kannustava, avoin ja luottava. Vapaaehtoisen "tehtäviin" pääterveysaseman Tukipisteellä kuuluu ihmisten kohtaaminen aidosti läsnäollen. Jaamme ajantasaisista järjestölähtöistä terveystietoa yhdistysten esitteiden ja oppaiden muodossa ja opastamme asiakkaita terveyskeskuksen sisällä oikeaan paikkaan.

Läsnäoleva kohtaaminen vaatii avoimuutta, halua kuunnella, rohkeutta ja riskinottokykyä. Minun on myös hyväksyttävä itseni sellaisena kuin olen, jotta voin jakaa palan itsestäni toisen kanssa. Vaikka olinkin aluksi vähän pelokas, kokemuksen tuoma voima imaisi minut pian mukaansa. Aloin saada enemmän kuin annoin. Tunnen työni merkitykselliseksi ja samoin oma elämäni tuntuu muuttuneen paremmaksi. Kuulun johonkin ja saan kannustavaa palautetta sekä asiakkailta että ohjaajilta. Tunnen onnistuneeni.

Ulla Halttunen

Kirjoittaja on vapaaehtoisena Tuki- ja ohjauspisteellä. 

***

Tulimme käytävällä vastaan. Hymyilin. Tervehdin. Katsoin silmiin ja kysyin mitä tänään kuuluu?

Annan aikaa, en kiirehdi.

Ei ole merkitystä ihon värillä tai iällä, onko mies vai nainen. Tämä kohtaaminen tuo mukanaan valaisevan hetken ja pienen palasen yhteisymmärrystä. 

Jos meillä itsellä on halua ja tahtoa kohdata ihminen arvostavasti ja kunnioittavasti, saamme monesti huomata myös vastapuolelta sellaisen löytyvän aidon ihmisen. 

Hyvän kohtaamisen voi tiivistää kolmeen kovaan K:hon:
Kuuntele. Kohtaa. Kunnioita!

Muista, että jokaisella kohtaamisella on merkitys ja se voi vaikuttaa toisen elämään!


Runon ovat tehneet Tuki- ja ohjauspisteen vapaaehtoiset yhteistyössä työntekijöiden kanssa. 

Hämeen Setlementin koordinoimat Tuki- ja ohjauspisteet toimivat Viipurintien (ti klo 9 – 12, to klo 12 – 15) ja Jukolan terveysasemilla (ma klo 9 – 12). Tuki- ja ohjauspisteet ovat kaikille avoimia matalan kynnyksen pisteitä, joissa tarjotaan ajankohtaista tietoa alueen järjestöistä ja heidän tarjoamastaan vertaistuesta. Pisteellä päivystävät, sen aukioloaikoina, työntekijän lisäksi toimintaan perehdytetyt vapaaehtoiset. Vapaaehtoisia on tällä hetkellä toiminnassa mukana 17. 


keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Suomen itsenäisyys asiakkaiden silmin

Kysyimme muutamilta asiakkailtamme Itsenäisyyspäivän hengessä mitä Suomi heille merkitsee. Vastaukset lämmittivät ja herkistivät mieltä. Näiden tekstien myötä haluamme toivottaa kaikille oikein ihanaa ja rauhaisaa Itsenäisyyspäivää!


Suomi on hyvä maa asua ja elää. Turvaa, rauhaa ja oikeuksia. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! ELÄKÖÖN SUOMI! ❤️🌹 Suomi on toinen kotimaani ❤️

- Saida, Marokko

***




Suomi merkitsee minulle: luonto (marjat, sienet ja järvet), perhe, talvi, talviurheilu ja pyöräily.

- Vignes, Singapore 

***

Suomi on paras paikka meille asua ja elää. 

- Ponpimon (Anna), Thaimaa

***


Suomi minulle - jotain todellista!
Se, joka toisesta maanosasta vaikutti epätodelliselta, jotain vain sadusta, jossa on valkoinen maisema, hopeaiseen kuuraan kääriytyneet puut ja täydelliset metsät, nyt tunnen, miten elän todellisuudessa lapsuuteni unelmat. Nyt olen myös Suomen kansalainen.

- Teresita, Kolumbia

***


Suomi minulle merkitsee rauhallinen ja terveellinen maa. Pidän suomalaisesta luonnosta ja siitä, että minun perheeni on onnellinen Suomessa.

- Anna, Puola

***

I remember my first itsenäisyyspäivä. Blanket white snow. Minus degrees. Eating salad!! (What? No eggs, no bacon??!), looking out of the kitchen window of a ground floor flat in Luolarvuori, Turku. That's when I saw a huge mouse walk pass the window, only to have it explained to me that it was in fact a moose...yes, a moose near the city center in Turku. Is it any wonder that I had to return to Finland to see what other mysteries there are?

- Nigel, Iso-Britannia 

***


Olen aina oppinut! Kaunis luonto ympäri. Joutsen perhe Pursun järvellä. Ystävälliset ihmiset.

- Nataliia, Venäjä

***


Lähdettyäni omasta maasta Irakista, oli mielessäni saada turvapaikka, jossa asuisin perheeni kanssa kaukana kansalaissodasta. Silloin kuulin, että Suomi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Päätin tulla Suomeen. 

Saavuttuani Suomeen, sain oleskeluluvan, jonka jälkeen perheenoleskelulupapäätöksen perusteella, perheeni tuli Suomeen myös. Olemme saaneet tukea, terveydenhuoltoa ja korkealaatuista opiskelua. Olen saanut myös osa-aika työtä omalla alalla. Tämän ohella opiskelen toista ammattia. 

Päätökseni tulla Suomeen oli yksi parhaista ottamistani päätöksistä. Teen kaikkeni Suomelle vastapalvelukseksi siitä, mitä olen Suomesta saanut aiempina vuosina. 

101 vuotta itsenäisyydestä tarkoittaa 101 vuotta kehittymistä parempaan. 

Kiitos Suomi ja onneksi olkoon ansaitusta itsenäisyydestä!

- Osamah, Irak

perjantai 30. marraskuuta 2018

Kansainvälisen miestenpäivän tunnelmia Ukkosesta

Setlementin miestentoiminnan miehet kerääntyivät maanantaina 19.11.2018 viettämään kansainvälistä miestenpäivää Miestentila Ukkoseen. Iltapäivään oli kasattu mukava kattaus ohjelmaa sekä ajanvietettä aiheen ”mies” ympärille.

Päivän ohjelma alkoi ”Vuoden Ukkosen” julkistamisella. Arvonimi ja huolella valittu palkinto meni miestentoiminnassa erityisesti ansioituneelle miehelle. Palkitsemisen jälkeen hörpittiin kupit kahvia sekä maisteltiin Hätilän tilasta tilattuja, uunituoreita korvapuusteja. Kahvin lomassa vastailtiin kiperiin miesaiheisiin visakysymyksiin.

Kahdelta aloitettiin jännittävä tikkakilpailu. Yhdeksällä tikalla yritettiin saada mahdollisimman paljon pisteitä. Sen jälkeen hiljennyttiin kuuntelemaan miehen historiaan ja kehitykseen luotaavaa runoa, jonka eräs mies oli varta vasten miestenpäivän juhlaan kirjoittanut. Tuntia myöhemmin seurattiin hauska sketsiesitys miestentoiminnan arjesta, jossa kolme miestä pelasivat korttia ja tuumailivat korttia läiskiessään elämää ja ilmiöitä humoristiseen sävyyn.

Iltapäivä huipentui viideltä, jolloin trubaduuri Jorma saapui Ukkoseen esittämään miehen elämään liittyviä lauluja. Ilmoille kajahtivat osin kepeät ja myös hiukan vakavatkin laulut mm. Veikko Lavilta, Rauli ”Badding” Somerjoelta ja Juha Tapiolta. Kappaleet aiheuttivat kiintoisaa keskustelua miehen elämästä ja rooleista yhteiskunnassa.

Iltapäivän tunnelma oli kiireetön ja lämminhenkinen. Monien mielestä miestenpäivän pitäisi olla jo tasa-arvon nimissä yhtä virallinen juhlapäivä kuin naistenpäivänkin. Paljon annettiin myös arvoa naisille, joiden ansiosta miesten elämä on monin verroin rikkaampaa.

Miestenpäivää vietettiin tänä vuonna kansainvälisesti ympäri maailmaa 20. kerran. Vuonna 1999 alkaneen merkkipäivän viettoa kuvataan Wikipediassa seuraavasti:

”Miestenpäivän juhlinnan tavoitteena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, sukupuolten välisten suhteiden parantamiseen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja myönteisten miesroolimallien korostamiseen vastapainoksi tiedotusvälineiden tarjoamille usein kielteisille mieskuville, jotka saattavat lannistaa poikia ja miehiä tuottamasta positiivista panosta läheisiin ja yhteiskuntaan.”

Miestentila Ukkosen kansainvälisen miestenpäivän juhlassa päästiin aiheen ytimeen.

Teppo Klemetti

Kirjoittaja on miestentoiminnan ohjaaja Hämeen Setlementissä.


perjantai 23. marraskuuta 2018

"Jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi."

Moikka! Olen Julianna ja teen sosionomiopintojeni viimeistä harjoittelua Setlementillä. Harjoittelua on takana jo reilut kahdeksan viikkoa ja monta on vielä edessä, sillä harjoitteluni kestää jouluun saakka.

Kun tulin harjoitteluun, en oikeastaan tiennyt mitä odottaa, paitsi sen, että minun tulee tehdä jonkinlainen kehittämistehtävä harjoittelupaikalle. Koko harjoittelu ei kuitenkaan ole mennyt kehittämistehtävän kyselyä tehdessä. Olen saanut olla mukana monessa eri jutussa ja se on ollut mielettömän antoisaa. Ensimmäisenä harkkapäivänä olin lyhyen hetken hoitamassa lapsia ja ensimmäisen harkkaviikon päätteeksi päädyin laulamaan karaokea Miestentila Ukkoseen. How great is that!

Hätilän tilan avajaisissa nautittiin
Juliannan musisoinnista.
Myös Hätilän tilan avajaisissa meni lauluhommiksi, kun päädyin hieman ex tempore kitaran varteen. Vietin viikon Hätilän tilan Duunaamolla ja ompelin muun muassa avainnauhoja. Olen myös saanut nähdä hieman, millaista on toiminnanjohtajan työ ja tulossa on vielä esimerkiksi päiviä Miestentila Ukkosessa sekä kyselyn analysointia.

Itselle pysäyttävin ja ajatuksia herättävin kokemus harjoittelun aikana tähän mennessä on ollut viikko Kohtaamispaikalla. Siellä tarjotaan matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjaustyötä selkosuomella erilaisiin elämäntilanteisiin. En ole aiemmin ollut juurikaan tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, joten minua alkuun hieman jännitti osaanko esimerkiksi puhua riittävän ymmärrettävästi suomea tai ymmärränkö, mitä toinen haluaa sanoa. Olin melko paljon tarkkailijan roolissa, oppimassa ja kuuntelemassa. Viikon aikana oli kuitenkin muutamia hetkiä, joissa myös itse sain harjoitella kohtaamispaikkatyöskentelyä.

Viikon aikana sai tavata monia erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Jäin miettimään, kuinka jokaisella heistä on oma mieletön tarinansa ja jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi. Jos voi käyttää päivästään hetken kuunnellakseen toisen tarinaa tai auttaakseen jossakin asiassa se on todella arvokasta, oli kyseinen hetki sitten viisi tai viisikymmentä minuuttia. Oli mieletöntä nähdä ja kuulla, millaisia matkoja ihmiset ovat kulkeneet ollakseen tässä ja nyt. Koin, että kohtaamispaikalla todella ollaan ihmisten keskellä, ihmisten kesken, tekemässä jotakin merkityksellistä.

Julianna

Kirjoittaja suorittaa sosionomiopintoihinsa liittyvää harjoittelua Hämeen Setlementissä.

perjantai 16. marraskuuta 2018

Minä onnistun!

Kohtaan työssäni paljon ihmisiä, jotka ovat kokeneet elämässään suuria muutoksia ja niiden tuomia haasteita. Monet niistä ovat sellaisia, joiden alle itse voisi ajatella musertuvansa. Ihmiset kantavat kokemuksiaan mukana koko elämänsä ja monta kertaa niiden selättäminen vaatii ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja aikaa.

Olen monesti äimistellyt, miten avoimesti kovia kokeneet ihmiset katselevat tulevaisuutta akuutista tuen tarpeesta huolimatta. Siinä missä itse suhtautuu erinäisiin omiin mahdollisuuksiin elämässä penseästi ja asettaa itselleen kuviteltuja rajoja, monet heikommassa asemassa olevat puskevat kaikista haasteista huolimatta kohti unelmiaan. Kaikki tämä tapahtuu kyseenalaistamatta omia mahdollisuuksiaan.

Tällaiset kohtaamiset saavat huomaamaan oman turhamaisuutensa, mutta ovat myös äärimmäisen inspiroivia. Totuus kun on se, ettei meidän ole pakko asettaa unelmiemme eteen esteitä, joita ei ole olemassa.

Kuvituskuva: Pixabay.com
Siksi olenkin miettinyt, miksi en koskaan uskonut pääseväni kouluun yli kolmekymppisenä ja jätin siksi melkein hakematta pääsykokeisiin. Tai miksi epäröin hakea nykyistä työpaikkaa ja epäilin omia mahdollisuuksia ja kykyjä suoriutua uuden alan työtehtävistä.

Yksi suosikkikirjoistani on Carol Dweckin kirjoittama Mindset – menestymisen psykologia. Siinä Dweck kirjoittaa muuttumattomuuden asenteesta ja kasvun asenteesta. Oikaisten voisi sanoa, että muuttumattomuuden asenteen ihminen katselee maailmaa rajoitteiden kautta ja kasvun asenteen ihminen avoimesti mahdollisuuksien kautta.

Syynä rajojen luomiselle on usein epävarmuus sekä epäonnistumisen pelko, ja siksi moni on epäonnistunut yrittämättä. Ei ole lopulta väliä pääseekö juuri sillä kertaa opiskelemaan tai saako työpaikkaa, joka kiinnostaa, sillä unelmia kohti kulkeminen harvoin on lineaarista. Epäonnistuminen tarkoittaa ainoastaan sitä, että elämässä on vielä jotain opittavaa, joten sen välttelemisen sijaan pitäisi kulkea sitä kohti.

Kuluneen vuoden aikana asiakkaani ovat opettaneet minusta itsestäni asioita, joita en osannut odottaa. Olen oppinut katsomaan maailmaa entistä avoimemmin ja oivaltanut heidän kauttaan, että edes vaikeat haasteet eivät ole syy lakata uskomasta omiin mahdollisuuksiinsa elämässä.

Kun seuraavan kerran olet sitä mieltä, ettet onnistu tai osaa, mieti onko se totta vai asetatko itsellesi kuviteltua estettä. Kukaan muu ei toteuta tai jätä toteuttamatta unelmiasi, siihen vain sinä voit vaikuttaa.

Miika Peltonen

Kirjoittaja on vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hämeen Setlementissä.

perjantai 9. marraskuuta 2018

Työyhteisön voima

Olen ollut reilu puoli vuotta töissä Hämeen Setlementissä ja jaksan vieläkin ihmetellä tämän paikan työyhteisön loistavaa yhteishenkeä. Siksi ajattelin paneutua aiheeseen tässä blogitekstissä.

Työyhteisön merkitys töissä jaksamiseen on valtavan suuri, eikä ole itsestään selvää, että työkaverit tukevat toisiaan. Työskentely yhdessä on paljon hedelmällisempää, kuin pohtia vaikeita työasioita yksin päässään. Kannustava ja positiivinen yhteishenki ylläpitää motivaatiota työtä kohtaan ja töihin on kiva tulla. 

Hyvä työyhteisö ei kuitenkaan synny sormia napsauttamalla. Hyvän työyhteisön lähtökohtana on toimiva vuorovaikutus ja se, että säännöt ja tavoitteet ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Hyvä ilmapiiri ja hyvät suhteet luodaan toisten ystävällisellä ja arvostavalla kohtaamisella. Työkavereita tervehditään ja kysytään kuulumisia. Mitä paremmin toisia tunnetaan, sen paremmin yhteistyö työtehtävien osaltakin sujuu. Lisäksi tutustumalla toisiinsa työkavereista voi löytyä yllättäviäkin osaamisaloja ja vahvuuksia, joita ei muuten olisi osannut hyödyntää. 

Myönteinen ilmapiiri on tärkeä merkki hyvästä työyhteisöstä. Asioista pyritään puhumaan positiivisesti ja ratkaisukeskeisesti, eikä jumituta pelkkien ongelmien vatvomiseen. Jos asia ei onnistu, ideoidaan yhdessä ja keksitään uusia ratkaisuja.  Jos ihmisten kesken tulee ristiriitoja, ne puhutaan läpi, eikä jätetä hautumaan ja myrkyttämään ilmapiiriä. 

Hyvässä työyhteisössä kuljetaan kohti yhteisiä päämääriä. Työkavereiden kanssa ei ole tarkoitus kilpailla tai koittaa pärjätä paremmin kuin toinen, vaan töitä tehdään puhaltamalla yhteen hiileen. Omaa paremmuuttaan ei tarvitse tuoda mahtipontisesti esiin, tai vähätellä toisen osaamista. Jokaisen työyhteisön jäsenellä on omat vahvuutensa ja tehtävänsä, eikä työntekijöitä asetella paremmuusjärjestykseen. 

Työkaverin auttaminen luo myöskin hyvää yhteishenkeä. Vaikeidenkaan asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan apua ja neuvoja uskalletaan kysyä puolin ja toisin. Työkaveria tuurataan myös joustavasti tarpeen mukaan, ja pidetään mielessä koko työyhteisön päämäärät. Ei ole vain omia tehtäviä, joista ei kykene irtautumaan, vaan mietitään kokonaisuuden kannalta asiaa. 

Hyvä työyhteisö on ratkaisevan tärkeä asia työhyvinvoinnin kannalta. Jopa loistava työtehtävä muuttuu epämiellyttäväksi, jos työyhteisön ilmapiiri on huono. Se syö hyvin nopeasti työnteon mielekkyyttä ja työteho laskee. Nykyään jo monessa yrityksessä on havahduttu, että hyvä työyhteisö on yhtä kuin hyvä tulos. Huonosti voivat työntekijät eivät pysty tekemään parastaan ja ongelmat alkavat helposti kasaantumaan. Johdon tulisikin panostaa ja antaa aikaa hyvän työilmapiirin ylläpitoon jo alusta alkaen. 

Itse olen nähnyt nyt molemmat puolet. Juuri siksi olen todella iloinen Hämeen Setlementin mahtavasta työporukasta ja positiivisesta yhteishengestä! 

Pirita Liukka

Kirjoittaja on Hämeen Setlementin Järjestöyhteistyön järjestöavustaja.

perjantai 2. marraskuuta 2018

Lähiötyön sydän on yhteisöllisyydessä ja tasavertaisuudessa

Olen ollut Hämeen Setlementillä jo pitkään työtoimijana. Sen toimipisteet ja lähiötyö ovat tulleet minulle tutuiksi. Toiminta on laajentunut sekä monipuolistunut paljon minun aikanani ja uusia toimipisteitä on avattu. Uusien toimitilojen ansiosta lähiötyö tulee entistä lähemmäksi asukasta.  Paljon on muuttunut ja paljon hyviä asioita on pysynyt myös samana. Tasa-arvo ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä arvoja, jotka kantavat.

Kumppanuustalo palvelee keskustassa kirjastokadulla tuttuun tapaan. Miesten oma toimipiste Ukkonenkin on ehtinyt palvella Hallituskadulla jo pitkään. Itäinen lähiökeskus on paikallaan Katumalla Kanervatiellä.

Katuman toimipiste palasi tänä syksynä takaisin juurilleen muuttaessaan kokonaan takaisin vanhana puolena tunnettuun tilaan. Tuoreesta pullasta ja kahvista voi siis nauttia Katumalla vanhaan tuttuun tapaan.

Kuvituskuva. (Pixabay)
Setlementin uuden toimipisteen avajaisia vietettiin tänä syksynä Hätilässä. Samalla vietettiin myös samassa tilassa toimivan nuorten työpajan, Duunaamon, avajaisia. Läntinen lähiökeskus on muuttamassa Jukolan entisen kirjaston tiloihin ja paikalle avataan aivan uusi Läntinen Kumppanuustalo. Hulinaa on siis riittänyt!

Lähiötyötä tehdään alueen asukkaille ja siitä pyritään tekemään asukkaiden näköistä. Eri kohtaamispaikoissa on tarjolla lämmintä juomaa ja pientä purtavaa.  Voit lukea vaikka päivän lehden tai käyttää tietokonetta. Tarjolla on myös erilaista avointa ryhmätoimintaa. Voit varmistaa käynnissä olevat ryhmät lähimpänä olevasta toimipisteestäsi.

Toiminnan tarkoitus on olla mieleistä asukkaille, joten kaikki uudet ehdotukset ovat aina tervetulleita! Minkälaista toimintaa juuri sinä haluaisit alueellesi? Voit lähettää viestiä esimerkiksi sähköpostilla tai käydä paikan päällä kertomassa.

Meitä on toimipisteissä monenlaista kävijää ja toimijaa. Parasta on mielestäni se, ettei kukaan ole toista huonompi tai arvokkaampi. Olemme kaikki tasavertaisia. Vaikka muutoksia tulee, tämä tärkeä arvo on kantanut koko sen ajan, kun olen päässyt tutustumaan lähiötyöhön. Itsemme ja toistemme kunnioittaminen sekä kuuntelemin
en ovat mielestäni avainasemassa, jotta tunne tasavertaisuudesta tapahtuisi.

Mia, työtoimija aluetyöstä

perjantai 26. lokakuuta 2018

Kansainvälistä vertaistuen päivää juhlittiin Helsingissä

Torstaina 18.10. vietettiin Kansainvälistä vertaistuen päivää. Kansalaisareenan tapahtumapäivä kokosi Helsingin Eurooppasaliin vertaisia, vapaaehtoisia ja eri toimijoita viettämään vertaistuen- ja toiminnan päivää yhdessä. Hämeen Setlementiltä päivään osallistui vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja kolme vertaisohjaajaa.

Oli ilo huomata kuinka tapahtuman valtasi alusta saakka iloinen puheensorina. Ilmassa oli verkostoitumista ja uusiin järjestöihin tutustumista minimessujen yhteydessä.

Senioriklovnit ovat osa Setlementin
vertaistoimintaa.
Päivän aikana kuulimme ajatuksia herättäviä puheenvuoroja, esittelyitä, paneelikeskusteluita, kokemusasiantuntijoiden keskustelua sekä Kansalaisareenan ja kansanedustajan terveiset. Lopuksi saatoimme vielä hetken nauttia paikalla olevasta musiikista.

Kokosimme vertaisten kanssa yhteen muutamia poimintoja, jotka nousivat päivän ohjelmasta.
Vertaistuessa oikea-aikainen tuki on avainasemassa. OLKA:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Petra Saarisen mukaan vertainen tuo ennen kaikkea toivoa, tukea, tietoa ja helpotusta.

Kokemusasiantuntijoiden keskustelua kuunnellessa mieleen painuivat seuraavat asiat. Vertaiset ovat rinnallakulkijoita ja tärkeitä auttajia omien kokemustensa myötä. He eivät niinkään koe tekemistään vapaaehtoistyönä, sillä vertaisena oleminen toiselle antaa parhaimmillaan iloa omaan elämään, elämänsuunnan ja uusia ystäviä.

Viitaten Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Straniuksen puheenvuoroon, toisinaan mahdottomaltakin tuntuvat asiat voivat tapahtua. Siihen tarvitaan vain oikea aika, paikka ja ihmiset. Toisin sanoen muistetaan kohdata ja kuulla toisia sekä kysyä heiltä mitä he juuri nyt tarvitsevat.

Viisaamman sanoin: ”Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mennään yhdessä.”


Marjatta Kauranen, Sisko Päivärinta, Erja Kangasvuori ja Suvi Hietaniemi

Tämä teksti on syntynyt yhteistyössä mahtavien vapaaehtoistemme kanssa. 

P.S. Mikäli olet kiinnostunut vertaistoiminnasta tai vapaaehtoistoiminnasta, ota yhteys Suvi Hietaniemeen: suvi.hietaniemi[at]hameensetlementti.fi // 050 305 9002

perjantai 19. lokakuuta 2018

Miksi erilaisia järjestötoimijoiden rooleja tarvitaan?

Suomi on järjestöjen luvattu maa. Meillä on tuhansia järjestöjä ja tuhansia työntekijöitä. Yksistään eri setlementeillä on 5000 työpaikkaa ympäri Suomea. Järjestöissä on myös paljon erilaisia rooleja. Käytännön rooleista puhutaan harvoin ja siksi joskus käy niin, että ihmiset tekevät järjestötyössä jotakin, josta eivät oikeasti pidä.

Pidimme Riihimäellä 4.10. Hyvät käytännöt -seminaarin, johon osallistui parikymmentä ihmistä ja kahdeksan eri toimijaa Riihimäen seudulta. Koulutuksen jälkeen oli hallitusten jäsenten välinen keskusteluhetki. Siinä hallituksen eri rooleja mietittiin yhdessä. Samalla mietittiin sitä, miten yhdistyksissäkin jotkut roolit kasautuvat tietyille henkilöille. Koska vastuita saattaa olla useita, ihmiset voivat uupua yhdistystöissään. Joissakin yhdistyksissä pidetään tuntilistaa siitä, kuka tekee mitäkin, ettei uupumus yllätä.

Miten voisimme siis kehittää rooleja? Ryttylän kyläyhdistys on oivaltanut eri johtokunnan jäsenten roolien merkityksen. Siellä on jopa kolme eri tavalla viestinnästä vastuussa olevaa viestintävastaavaa ja venevastaava. Lisäksi yhdistyksissä voi olla arpajaisvastaavia, ohjelmavastaavia, jäsentiedotevastaavia, virkistysvastaavia, jäsenhankintavastaavia tai vaikka joulusukkavastaavia. Vain mielikuvitus on rajana.

Ihmiset pitävät selkeistä rooleista ja siksi tarvitaan avointa keskustelua. Miten sitten saamme selville mistä kukin tykkää? Yksi keino on haastatella ihmisiä siitä, mistä he itse pitävät. Olen aikaisemmassa työpaikassani kysynyt vapaaehtoishaastattelussa mistä sinä pidät ja mitä et todellakaan halua tehdä? Joskus on käynyt niin, että ihminen on tullut tekemään esimerkiksi jäsenkirjeiden postitusta, mutta haluaa sittenkin olla mukana vaikkapa luomassa uusia ideoita.

Joskus yhdistystoiminnassakin tulee raja vastaan. Kaikkia vapaaehtoistöitä ei ole mahdollista toteuttaa, koska ei ole rahaa, materiaaleja, osaamista tai työntekijää, jota kipeästi moneen pieneen yhdistykseen kaivattaisiin. Haluaisin silti uskoa, että myös yhdistystoiminnassa mahdottomalta tuntuvat toiminnot voivat yhteistyöllä onnistua.

Haluankin rohkaista meitä kaikkia puhumaan ja kuuntelemaan enemmän, mitä lähellä olevat yhdistystoimijamme oikeasti haluavat. Luokaa heille mahdollisuuksia toteuttaa sitä unelmaa, joka heillä itsellään on - yhdistystoiminnan sisällä.

Tämän kuuntelun ja erilaisuuden ja luovuuden ymmärtämisen lisäksi tarvitaan selkeitä väliintuloja. Jos esimerkiksi puheenjohtaja tai sihteeri on liian suuren työkuorman alla, tarvitaan ihmisiä, jotka tulevat auttamaan ja hankkivat lisäresursseja. Liiallisesta työstä kärsivän yhdistystoimijan paras apu voi siis olla myös jonkun hänestä välittävän toisen yhdistystoimijan väliintulo.

”Sopiiko sinulle, että minä autan sinua?” tai ”Sopiiko sinulle, että etsin jonkun, joka voi auttaa?”.

Mitä yhdistykset hyötyvät siitä, että ihmiset tekevät heille itselleen mieluisia asioita? Ensinnäkin luovuus kehittyy, erilaisuus tulee kunniaan ja ihmiset kokevat, että heitä kuunnellaan. Tämä lisää viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. On hyvä tavoitella sitä, että meillä on oikeasti hauskaa yhdessä ja että viihdymme yhdessä.
 
Meillä suomalaisilla on sanonta, johon on hyvä päättää tämä kirjoitus:

”Hyvä kello kauas kuuluu…”

Monet hyvät asiat tulevat kuuntelemalla ja arvostamalla, mutta myös puuttumalla asioihin tai rooleihin, jotka eivät toimi. Se on se hyvä kello.

Suvi Silvola

Kirjoittaja työskentelee Riihimäellä Hämeen Setlementin Järjestöyhteistyössä.

maanantai 15. lokakuuta 2018

Kiitos!

Blogivuoroni lähestyessä, mietin mistä haluan kirjoittaa. Asiaa pohtiessani, mieleeni nousi toistuvasti sana, joka on pieni, mutta jonka merkitys on suuri. Niinpä päätin kirjoittaa tekstin tämän sanan ympärille, sana on Kiitos.

Mitä merkityksiä Kiitos -sanalla on? Mistä asioista kiitetään ja minkälaisissa tilanteissa? Tuleeko kiitos automaattisesti vai jääkö se sanomatta, koska pidämme asioita itsestäänselvyytenä? Entä miltä tuntuu vastaanottaa kiitos? Onko se helppoa?

Työelämässä tulee päivittäin tilanteita, joissa vastaanotamme tietoa, pyydämme ja saamme apua kollegoilta sekä vastavuoroisesti autamme muita. Muistammeko kiinnittää kiitokseen huomiota, vai onko se vain täytesana?

Pohdin omaa työtäni vastaavana toiminnanjohtajana ja kiitoksen merkitystä työssäni. Työni on verkostoitumista, kohtaamisia, selvittelyä ja ennen kaikkea jatkuvaa vuorovaikutusta. En pystyisi suoriutumaan yhdestäkään työpäivästä ilman muita. Käytän kiitosta päivittäin useasti erilaisissa tilanteissa, joskus automaattiohjauksella enempää sitä ajattelematta, välillä varta vasten tiettyyn asiaan tai henkilöön kohdennettuna.

Kun onnistun työssäni ja yritän parhaani, on siitä mukava saada kiitosta. Tuntuu hyvältä saada palautetta. Niissä hetkissä, kun en selviydy yksin ja saan apua, on tärkeää kiittää auttajaa. Palautteen antaminen tuntuu myös hyvältä. On tärkeää kiittää muita, mutta yhtä tärkeää on välillä antaa myös kiitosta itselleen.

Kiitos ei vaadi lähettäjältään paljoa, mutta voi pelastaa vastaanottajan päivän tai viikon. Muistetaan siis kiinnittää huomiota kiitokseen, antaa sitä muille ja itselle sekä vastaanottaa kiitokset hyvällä omallatunnolla.

Kiitos tekee hyvää!

Hanna Nyholm

Kirjoittaja on Hämeen Setlementin vs. toiminnanjohtaja.

perjantai 5. lokakuuta 2018

Miestoimintaa opiskelijan silmin

Kun vuosi sitten aloitin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan opinnot sekä työn Hämeen Setlementissä, olin lähtökohtaisesti eräänlaisessa nollapisteessä. Setlementtiliike, sosiaaliala ja oppisopimuksella opiskelu olivat kaikki minulle vieraita asioita, joten edessä oli varsin monella tapaa aivan uusi kokemus. Asennoiduin uuteen kuitenkin rohkeasti ja innokkaasti.

Oppisopimukseni alkaessa miestentoiminta oli vielä yksinomaan ryhmätoimintaa. Itäisellä ja Läntisellä lähiökeskuksella kokoonnuttiin miesten aamukahveille, pohdittiin iltapäivisin porukalla asioita maan ja taivaan väliltä sekä käytiin väliin urheilemassa ja ulkoilemassa mahdollisuuksien mukaan. Kumppanuustalolla kokoontui ”iltaryhmä”, joka käsitteli paljon paikalliseen historiaan liittyviä juttuja.

Loppusyksystä 2017 miestentoiminta koki muodonmuutoksen. Marraskuun alussa avautui Hallituskatu 4:ään miestentoiminnan omat tilat ja ryhmätoiminta suunniteltiin uusiksi. Keskiviikkoillasta muotoutui miesten oma ilta, jolloin porukalla kokoonnuttiin erilaisten aktiviteettien äärelle. Lähiökeskuksilla jatkettiin miesten aamukahveja. Seuraavan kevään ja kesän aikana viikko-ohjelmaan ilmestyi perjantain Viikkovisa sekä erään toiminnassa mukana olevan miehen vetämä Musatunti. Miestentoiminta oli käynyt läpi aikamoisen muutoksen.

Miehet ovat olleet muutoksen keskiössä ja ottaneet uudet tuulet innolla vastaan. Miesten oma tila on osoittanut toimivuutensa ja houkutellut toimintaan mukaan lisää miehiä. Toiminta on muuttumassa hyvää vauhtia suuntaan, jossa miehet ottavat itse aktiivisesti osaa toiminnan suunnitteluun, valmisteluun sekä toimeenpanoon. Ja niinhän sen pitää ollakin. Miestentila Ukkosessa on ollut liki vuoden verran positiivinen ja puuhakas ilmapiiri ja kaikenlaista on saatu jo aikaan.

Keskusteluissamme on tullut esille Miestentila Ukkosen tärkeys. Moni pitää tilaa turvapaikkana, olohuoneena, jonne alkoholi ei pääse. Ukkosessa tapaa muita elämää nähneitä miehiä, pääsee vaihtamaan ajatuksia kohtalotovereiden kanssa ja saa ehkä muutoin ”tyhjään” elämään täytettä erilaisten aktiviteettien kautta. Kaveriporukan tuki on liki jokaisen miehen elämässä tärkeää ja sitä se on myös miestentoiminnassa. Tuetaan, kuunnellaan ja autetaan, kun joku apua tarvitsee.

Viimeinen vuosi on tarjonnut minulle huikean kokemuksen päästä mukaan miestentoiminnan kehitystyöhön, vaikuttaa työn muotoihin ja oppia sosiaalialan työn kommervenkit intensiivisessä ympäristössä. Setlementtiläinen suhtautuminen ihmisiin on opettanut minua itseänikin ihmisenä ja matkan varrella olen kehittynyt paljon. Pidän itseäni monella tavalla hyvin onnekkaana, että olen päässyt oppisopimuskoulutukseen Hämeen Setlementtiin. Saan tehdä työtä, jolla on tarkoitus.

Teppo Klemetti

Kirjoittaja on miestentoiminnan ohjaaja.

perjantai 28. syyskuuta 2018

Ohjaajien värikkäät syyskuulumiset

Torstaiaamu lähti käyntiin Kumppanuustalolla työn tohinassa. Kello 11.00 aukesi kuukausittainen Pop-up-kirpputori, joten valmistelut alkoivat jo heti ovien auetessa.  Me saimme tehtäväksi tiedustella Setlementin porukalta tämän tuulisen, mutta aurinkoisen torstain kuulumisia ja päivän ohjelmaa. Tällaiset tiedot saatiin puristettua heistä ulos:

Jenni, suomen kielen opetustoiminnan ohjaaja

Jennin aamu alkoi Kumppiksella selvillä sävelillä suomen kielen opetustunnin suunnitelman tarkistamisella, materiaalien tulostamisella ja muilla valmisteluilla. Kymmeneltä koittaa h-hetki, eli ohjaus alkaa toisessa kerroksessa. Jenni mainitsi myös, että päivän yllätykseksi osui tänään Setle Chat Clubin vetäminen.  Sinne täytyy miettiä aihe ja valmistella mahdolliset kysymykset ja materiaalit. Iltapäivällä ohjelmaan mahtuu vielä atk-tukea kollegalta ja loppupäivän Jenni avustaa kohtaamispaikalla, josta ihmiset voivat tulla hakemaan neuvoa erilaisissa asioissa.

Taija, ohjaaja

Taijan torstaille riittää vilinää ja vilskettä! Itäisellä keskuksella on vielä muuttohommat kesken ja tavarat etsivät oikeita paikkoja. Katuman keskuksen toinen puoli suljettiin ja käyttöön jäi pieni ja viihtyisä puoli. Ryhmätoiminta on muutosta huolimatta jo alkanut ja tänään ohjelmassa on arkiruokakurssi viidelle henkilölle sekä askartelukerho ”Tekemisen iloa”. Arkiruokakurssilla tehdään yhdessä helppoa ja edullista arkiruokaa ja sinne saa vapaasti ilmoittautua mukaan. Askartelukerhossa ohjataan askartelua sekä vaihdetaan kuulumisia ja se sisältää yhdessäoloa, naurua, kahvia ja herkullisia leivonnaisia.

Eeva-Stiina, kohtaamispaikan ohjaaja

Eeva-Stiina, tai tuttavallisemmin Eppu, odottelee aamun ensimmäistä asiakasta kohtaamispaikalle ja tarkoituksena heillä on tulkin kanssa järjestellä asiakkaan perheenyhdistämistä. Iltapäivä onkin vapaata päivystyshommaa kohtaamispaikalla. Ei ole tietoa kuka tulee siellä käymään ja millä asialla, sillä kohtaamispaikalle saa tulla kuka vaan ja koska vaan (aukioloaikojen puitteissa).

Päivän ohjelmaan kuuluu myös valmistautuminen huomiseen ensimmäiseen päivystyspäivään Hätilässä. Huomisesta lähtien Hätilän toimipisteellä on päivystävä kohtaamispaikka joka kuukauden viimeisenä perjantaina. Eppu myös mainitsee, että kun aikaa liikenee, hän käy valokuvauttamassa itsensä, sillä uudistuneille Hämeen Seltementille nettisivuille tulee kuvat työntekijöistä.

Sari, ohjaaja 

Kahvila Pikkutorin torstai kuulumisia. Tuulisesta aamusta huolimatta kahvilassa tuoksuu vastapaistetun pullan ja tuoreen kahvin tuoksu. Sari odottaa jo kovasti tyttöjen kanssa kahvioon pop- up kirppiksen kävijöitä. Päivään kuuluu myös kuntouttavan työtoimijan kahvilapalveluiden osatutkinnon näytön vastaanotto, jonka jälkeen tehdään lopullinen arvio yhdessä koulutuskeskus Tavastian kanssa. Sari ja kahvilan väki toivottavat iloista loppuviikkoa kaikille!

Jioconda, ohjaaja

Jioconda alkoi heti töihin päästyään järjestelemään pop-up kirpputorin tiloja yhdessä työkokeilijan kanssa, jotta kaikki olisi mahdollisimman valmiina tavaroiden esille laittamista varten. Työtoimijoiden saavuttua alettiin laittamaan tavaroita myyntipaikoilleen. Kun auttavia käsiä oli tarpeeksi paikalla, oli aika siirtyä seuraaviin hommiin terveystietotuvan etävastaanottopisteelle.

Etävastaanotto tapahtuu Skypen välityksellä, joten ennen sitä oli varmistettava yhteyksien toimivuus.  Tällä kertaa näytön toisella puolella oli sairaanhoitaja ja aiheena ravitsemus.  Vastaanotolla oli mukana 10 työtoimijaa, kaksi työkokeilijaa sekä kaksi ohjaajaa.  Jioconda kehui, että kysymyksiä ja ajatuksia nousi esille paljon ja loppukeskustelu oli antoisa.

Vastaanoton jälkeen päivä täyttyi asiakasohjauksella, työtehtävien esittelyillä ja arkisten toimistohommien tekemisellä. Niiden lomassa Jioconda kävi vilkuilemassa, että hommat hoituvat kirpparilla. Loppupäivän ohjelmaan kuuluu kirpparin purkaminen, tilan siistiminen ja varmistaminen, että työtoimijat tietävät mihin tulla seuraavana päivänä.

Emma Laaksonen & Jenni Hirvikunnas

Kirjoittajat ovat sosionomiopiskelijoita ja harjoittelussa Hämeen Setlementissä

tiistai 25. syyskuuta 2018

Itäisellä lähiökeskuksella karkeloitiin syystunnelmissa

Torstaipäivä 13.9. avautui Katumalla tuulisena, mutta aurinkoisena. Niin avautui myös uudistunut Itäinen lähiökeskus. Päätimme juhlistaa syksyn saapumista ja onnistunutta muuttoa Syyskarkeloilla yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Olimme järjestäneet juhlaa varten hiukan ohjelmaa ja lisäksi sisältä löytyi kirpputori, josta saattoi tehdä mahtavia löytöjä pikkurahalla.

Pieni viimakaan ei haitannut menoa, kun pihan grillistä tarjoiltiin koko päivän ajan lämmintä makkaraa ja sisätiloista sai kahvin lisäksi uunituoretta pullaa. Joka puolelta kuului iloista jutustelua ja tunnelma oli lämmin syksyisestä kelistä huolimatta.

Ohjelmassa oli totta kai suosittu karaoke pitkälle iltapäivään saakka ja saimmekin päivän aikana kuulla monta hienoa lauluesitystä. Taidettiinpa siellä muutama tanssiaskelkin ottaa!

Pientä jännitystä sekä taukoa karaokehumusta tarjosi perinteinen bingo. Erinomainen tilaisuus istahtaa hetkeksi alas porukalla ja tietysti lunastaa hienoja palkintoja.

Pihalta löytyi toimintaa myös perheen pienimmille. Kalastus ja pallonheitto saivat aikaan riemunkiljahduksia ja lapset pääsivät myös taiteilemaan katuliiduilla pihan asvalttiin. Taisipa muutama aikuinenkin testata pallonheittotaitojaan leijonan kitaan, mikä osoittautuikin yllättävän haastavaksi.

Asukkaita luonnollisesti kiinnosti lähiökeskuksen siirtyminen kokonaisuudessaan vanhalle puolelle ja paljon tuli kyselyä toiminnan jatkumisesta. Ja sehän jatkuu, aivan kuten ennenkin! Toivotammekin kaikki lämpimästi tervetulleeksi vierailemaan Itäisellä lähiökeskukselle!

Heidi

Kirjoittaja on harjoittelussa Hämeen Setlementissä.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Kotoutumista keskustellen

”Ovatko poliisit Suomessa väkivaltaisia?”

”Jättävätkö suomalaiset lemmikit yksin kotiin, kun lähtevät töihin?”

”Miksi muslimeilla on kaksi eid-juhlaa?”

Yhteiskuntainfotunneilla kaikki saavat esittää kysymyksiä eikä tyhmiä kysymyksiä ole! Tunneilla käykin kova puheensorina, kun arabian, darin ja somalin tulkit kääntävät keskustelua.

Yhteiskuntainfot ovat tärkeä osa Paavo-kurssia. Paavo-kurssi on Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen Setlementin yhteistoimintana tuottama kotoutumista tukeva kurssi. Kurssilaiset ovat kotoutumispalveluiden ulkopuolella olevia maahanmuuttajia, esimerkiksi kotiäitejä.

Helinä Kalajan suomen kielen tunnilla kirjoitetaan
yhdessä tarinaa.
Ajatus tulkattujen yhteiskuntainfojen takana on se, että maahanmuuttajat saisivat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta heti kotoutuisen alkuvaiheessa. Osallistujat kaipaavat tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa, mutta myös kirjoittamattomista säännöistä ja tavoista.

Säännöllisesti kokoontuva suljettu ryhmä luo turvallisen ympäristön kysyä kysymyksiä, joita ei ehkä ennen ole uskaltanut kysyä. Tulkit mahdollistavat tasavertaisen mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin. Mielenkiintoisia keskusteluja on käyty esimerkiksi uskonnon vaikutuksesta kulttuuriin, tyttöjen ja poikien ympärileikkauksista, sukupuolivähemmistöjen oikeuksista ja perheen vaikutuksesta yksilön valintoihin. Tuntien rikkaus onkin kahdensuuntainen ajatustenvaihto. Ymmärrystä rakennetaan yhdessä ihmetellen.

”Olen oppinut paljon asioita kuten suomen kulttuuria, lakia, mikä on oikein ja mikä on väärin ja sitten suomen kieltä. Toivon että minun suomen kieli kehittyy ja saan paljon hyödyllisiä asioita.”

 ”Paavo-pilotti kurssi opin ja ymmärrän suomen kieli ja kulttuuri sekä suomen laki. Paavo-pilotti kurssilla opin paljon asia, esim. asuminen, Kela asioimista, TE-toimisto asioista, lastensuojelu.”

”Tällä kurssilla olen oppinut paljon mm. Suomen yhteiskunnasta, suomen kieli on vahvistunut. Ymmärrän asioita paremmin, ja pystyn asioida joissain paikoissa nyt ilman apua. Tämä kurssi on ollut tosi tehokasta minun mielestä ja toivon että tulevaisuudessakin järjestettäisiin enemmän näitä kursseja.”

- Palautteita Paavo-kurssilta (vanha nimi Paavo-pilotti)

Eevaleena Taala

Kirjoittaja on Paavo-kurssin ohjaaja Hämeen Setlementissä. 

perjantai 7. syyskuuta 2018

It is less me and more we – tiimissä on voimaa


Tiimityöskentelyn merkitys on yhä tärkeämpi ja se on taito, jota vaaditaan yhä useammin niin asiantuntijoilta kuin esimiehiltä. Jokaisen tiimin jäsenen pitää tietää oma roolinsa; kun kaikki tietävät, mihin kokonaisuuteen oma tehtävä kuuluu, tiimistä tulee tiimi. 

Hämeen Setlementin tiimi nostattamassa
tunnelmaa tyhy-päivässä.
Työt tulee jakaa niin, että jokaisella on tehtävä, johon hänen osaamisensa ja kokemuksensa riittävät. Hyvä tiimi pystyy luomaan enemmän kuin sen jäsenet yhteensä yksilöinä ja hyvässä tiimissä on mukava tehdä töitä. Erityisen palkitsevaa se on silloin, kun tiimin jäsenet myös kokevat saavansa tukea omaan työhönsä muilta tiimin jäseniltä.

Tiimityöskentelyssä nousevat esiin henkilöiden persoonallisuudet ja työskentelytavat. Tiimin jäsenten tulee täydentää toisiaan, sillä toimiva tiimi tarvitsee erilaisia osallistujia omilla vahvuuksillaan. Toimivalle tiimille todellinen vuorovaikutus sekä tehokas ja toimiva sisäinen viestintä ovat elintärkeitä.

Hämeen Setlementissä toimintaa koordinoivat eri toimialoihin keskittyvät tiimit toiminnanjohtajan johdolla. Tällä hetkellä tiimejä on viisi, jotka keskittyvät kukin tietyn toiminnon toteuttamiseen ja koordinointiin. Setlementti tukee työnantajana tiimiytymistä esimerkiksi ryhmäyttävän tyhy-toiminnan sekä koko henkilöstön Skype-kahvihetkien kautta.

Oma kokemukseni tiimityöstä Setlementissä on TyöPolku -tiimin vetäjänä ja olen kokenut tiimityöskentelyn yhtenä työmme tukipilareista. Ihmisten kanssa tehtävässä työssä vastaan tulee päivittäin tilanteita, joihin ei ole valmista toimintamallia tai tiimikaverilla on enemmän tietoa aiheesta. Näihin tilanteisiin tiimi on vahva taustatuki ja uusia näkökulmia voi saada niin paljon kuin tiimissä on jäseniä.

TyöPolun tiimi työhyvinvointipäivänä väriestejuoksussa.
Työhönvalmentajan tehtävässä on tärkeää, että pääsee jakamaan ja peilaamaan työhön liittyviä tilanteita ja caseja työkavereiden kanssa. Asioiden jakaminen auttaa myös työssäjaksamisessa. Lisäksi hurtti huumori ja pienetkin positiiviset eleet auttavat silloin, kun työtehtävät tuntuvat haasteellisilta tai jopa mahdottomilta.

Jotta onnistumme ja viihdymme työssä, tarvitsemme toisiamme. Hyvä yhteispeli syntyy kun autamme ja kannustamme toisiamme. It is less me and more we.

Maija Hiltunen

Kirjoittaja on Työpolku-hankkeen projektipäällikkö.


perjantai 31. elokuuta 2018

Sielukas taide vangitsi Taiteiden Yössä


“Hämeenlinnan Taiteiden yö on vuonna 2013 alkunsa saanut monitaiteinen kaupunkifestivaali, joka järjestetään vuosittain elokuun lopulla.  Tapahtumaan ohjelmaa voivat tuottaa niin kulttuurin ja taiteen ammattilaiset kuin harrastajatkin, yksittäiset tekijät, yhdistykset, seurat ja organisaatiot. Taiteiden yön karnevaalit ovat houkutelleet vuosittain kaduille, museoihin, gallerioihin, työhuoneisiin sekä muihin tiloihin useita tuhansia kävijöitä.

Taiteiden yö on maksuton tapahtuma, jonka ohjelmaa voivat ideoita ja toteuttaa niin ammattitaiteilijat kuin harrastajat. Monipuolista ohjelmaa oli tänä vuonna ympäri Hämeenlinnan keskustan aluetta, mm. Verkatehtaalla, Hämeen linnalla sekä torilla.”

Näin Taiteiden yöstä 2018 kirjoitettiin tapahtuman virallisella kotisivulla.

Kumppanuustalo on yhdistyksineen aktiivinen keskus ja halusi luonnollisesti olla osa tutun kulttuurijuhlan huminaa Taiteiden yön vallatessa Hämeenlinnan 24.8.2018. Tavoitteenamme sekä Hämeen Setlementissä että koko Kumppanuustalossa on ennen kaikkea erilaisten ja eritaustaisten ihmisten osallistaminen ja osallistuminen, tutustuminen ja verkostoituminen. Ihminen on kautta aikojen kokoontunut ruoan ja musiikin äärelle, joten tämän ikivanhan reseptin ympärille kokosimme myös tämän vuoden Kumppanuustalon Taiteiden yön ohjelman.


Ruokakojut notkuivat irakilaisen- ja somalikeittiön herkkuja, joita Somalinaisten Yhdistys sekä muutama vapaaehtoinen irakilainen olivat loihtineet. Myös Kumppanuustalon Kahvila Pikkutori oli auki koko tapahtuman ajan.

Blassics dj´s & Friends:n hartaudella toteuttama, mehevä ja sielukas dj-setti sulostutti juhlakansaa koko illan. Kattauksen hoitivat taiteilijat mm. The Blassics-, Oaagaada-, Broaks- ja Taco Bells -yhtyeistä. Taitavien tiskijukkien käsissä, neljällä levylautasella, pyöri soulin, jazzin, funkin, dubin, hiphopin ja afrobeatin harvinaisempiakin vinyylihelmiä. Koko homma oli höystetty paikan päällä soitetuilla lyömäsoittimilla ja puhaltimilla.

Vuorovaikutus yleisön ja soittajien välillä oli kaunista. Lapset saivat itsekin soittaa soittimia –ja kokea vaikkapa kuinka vaikea trumpetista onkaan saada ulos ääntä. Juhlaan osallistunut nuori tyttö kulki pitkin alakertaa kantaen ja rummuttaen suurta djemberumpua sylissään.

Yhteisötaideteos "Perhoset".
Ruokakojut ja Blassics dj:t ystävineen loivat Kumppanuustalon alakertaan juhlan, jossa olivat kotonaan niin vanhat kuin nuoret, maahanmuuttajat kuin kantasuomalaiset, lapsiperheet kuin sinkut. Koimme illan hyvin merkittäväksi. Vastaavanlaista tilaa ja tilannetta on vaikea löytää ja yhdessä koetun juhlan merkitystä vaikea yliarvioida. Palaute on ollut ilahtunutta.

Oli hauska huomata, että Taiteiden yön naamiotyöpajassa naamioita loihtivat keskittyneesti myös aikuiset. Nopeasti kuivuvan akryylimaalin ansiosta naamioituneita juhlijoita alkoi ilmestyä juhlatilaan varsin pian tapahtuman alettua, mutta naamioita saattoi bongata Taiteiden yöstä vielä lasten nukkumaanmenoajan jälkeenkin. Erityisesti lasten mieleen oli ihana Shamso, joka teki pitkän päivän maalaten toinen toistaan koristeellisempia hennatauointeja. Hennakojulla riitti jonoa tapahtuman loppuun saakka!

Myös senioriklovni Jösse ilostutti juhlaväkeä olemassaolollaan. Satuin todistamaan tilanteen, jossa pieni kolmevuotias poika kohtasi ensimmäistä kertaa elämässään oikean klovnin –kokemus oli järisyttävä, mutta kolmevuotias vakuuttui lopulta klovnimme ystävällisyydestä. Kukapa meistä ei!

Kumppanuustalon kellarin syvyyksissä kokoontui kahdesti illan aikana Vana-66:n toteuttamana tekstipaja, jossa tekstinikkarit vaikuttuivat yhdessä ympäristöstään -ja kirjoittivat. Koordinaattorimme Jenna Luodon organisoima, kuntouttavien työtoimijoiden toteuttama, yhteisötaideteos ´Perhoset` ilahdutti ohikulkijoita satojen paperista taiteltujen ja narulla yhdeksi lentäväksi parveksi sidottujen perhosten muodossa.


Kumppanuustalon yläkerran valtasi Taiteiden yönä kaksi hyvin erilaista taidenäyttelyä. Hämeen Setlementin senioritoiminnan taidekerho Taidesuttarit vietti näyttelynsä avajaisia. Mikäli et ehtinyt perjantaina Kumppanuustalolle ihastelemaan millaisia teoksia on syntynyt, niin näyttely löytyy Kumppanuustalon 2. kerroksen näyttelytilasta perjantaihin 31.8. asti. Marjo Akkasen ja Pia Mustosen tilataiteesta, valokuvasta ja ääni-installaatioista koostettu näyttely ”Omituiset teekutsut” vei huoneessa 205 vierailleet toiseen maailmaan – omituisille teekutsuille, jonne kukaan ei saapunut. Mystinen tila sai toiset rauhoittumaan ja puhdistumaan, toiset ihmettelemään.

Kumppanuustalon pihassa posetiivari Marcello säesti melankolisen riemukkaalla posetiivillaan pihapelejä. Halukkaat saivat itsekin kokeilla miltä posetiivin veivaaminen tuntuu. Sisälle taloon saapuneista 365 tilastoidusta kävijästä harvempi tosin eksyi pilvisenä päivänä pihamaalle. Sisällä sen sijaan riitti hulinaa!

Loppuhuipentumana klo 20:30 Kumppanuustalossa nähtiin poikkitaiteellinen esitys, jossa yhdistyivät videoprojisointi, piirtäminen, tanssi, trumpetti ja sähköinen ääni! ”Virtauksissa” oli hetkessä muotoutuva esitys, joka syntyi avoimesta kohtaamisesta, vedestä ja värähtelystä; yhdessäolon tuomasta innosta ja uteliaisuudesta kokeilla uutta, olla keskeneräisenä nähtävillä. Tarmo teki videoita, Miina piirsi, Anna liikkui, Tuure soitti ja Jaakko tuotti ääntä. Taiteilijat olivat yhdessä, ensimmäistä kertaa, veden äärellä. Yleisö istui hiljaa pimeässä kuunnellen elektronista äänimaisemaa ja trumpetin sointia sekä katsellen valtavalle valkokankaalle piirtyviä viivoja ja maisemia, veden pintaa, ja tanssijaa, joka liikkui tilassa.   


Helinä Kalaja, Jenna Luoto

Kirjoittajat työskentelevät Hämeen Setlementissä ja osallistuivat Taiteiden Yön järjestelyihin Kumppanuustalolla.

torstai 23. elokuuta 2018

Esittelyssä Hämeen Setlementin kuntouttava työtoiminta


Aluetyön tiimissä työskentelee reipasta ja iloista väkeä, joilta huumoria ei työstä puutu. Kaikki tiimiläiset ovat myös ohjaustehtävissä kuntouttavassa työtoiminnassa eri toimipisteissä. Tiimiin kuuluu Lotta (aluetyön koordinaattori), Jioconda (kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja), Taija (ohjaaja), Johanna (nuorten työpaja/työhönvalmentaja), Teppo (miestoiminta/ohjaaja), Sari (Kahvila Pikkutori/ohjaaja) sekä allekirjoittanut. Tiimin vahvuutena ovat myös aiemmin blogissa esittäytyneet Eija L. ja Eija M., joilta saamme asiantuntevaa tukea ja apua terveyden sekä hyvinvoinnin saralta.

Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaan tavoitteena on saada kokonaisvaltaista tukea työ- ja toimintakyvyn edistämiseen sekä arjen hallintaan. Hämeenlinnan kaupungin ostopalveluna toteutettu sosiaalipalvelu on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille henkilöille. Työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta räätälöidään asiakkaalle joustavasti.

Asiakkaalle joustavan ja räätälöidyn työtoiminnan
takaavat laajat ryhmätoiminnot sekä useat toimipisteet.

Toimipisteiden määrä ja toiminnot ovat kokeneet suuria muutoksia tänä kesänä ja syksynä. Toimipisteitä on nyt idässä, lännessä, keskustassa ja Hätilässä. Uusia työtoiminnan tehtäviä on tullut ja uusia on vielä tulossa. Kesällä aukaisimme uuden toimipisteen Hätilään (Viipurintie 35-37), joka sai nimekseen Duunaamo. Toimipiste on sekä nuortentyöpaja että uusi aluetyön piste. Duunaamossa toimii mediapaja, luovan toiminnan paja sekä kahvila-catering -toiminta.

Kuntouttavassa työtoiminnassa syntyy esimerkiksi
kauniita käsitöitä.
Läntinen lähiökeskus on muuttamassa piakkoin Läntiseen Kumppanuustaloon, entisen Jukolan kirjaston tiloihin. Uusina työtehtävinä Läntisellä Kumppanuustalolla on muun muassa it- ja asiakaspalvelutehtävät sekä lasten elokuvahetkien esitykset.

Itäisellä lähiökeskuksella muutetaan takaisin vanhoihin tiloihin syyskuun aikana ja ideoidaan sekä kehitetään toimintaa uudella tavalla Katuman alueella. Itäisellä lähiökeskuksella järjestetään syyskarkelot torstaina 13.9. klo 11-16. Ohjelmassa on muun muassa karaoke-tanssia, makkaranpaistoa, pelihetkiä sekä ideariihi.

Tulossa on vielä Hätilän Duunaamon sekä Läntisen Kumppanuustalon avajaiset. Näistä tiedotamme tarkemmin esimerkiksi Hämeen Setlementin facebook-sivuilla sekä eri toimipisteissämme.

Toimintaa kehitetään aina tarvelähtöisesti, joten ideoita ja ajatuksia otetaan erittäin mielellään vastaan. Tervetuloa käymään meidän toimipisteissä ja mukaan toimintaan!

Aukioloajat:

Läntinen lähiökeskus, Itäinen lähiökeskus, Hätilän Duunaamo
Elokuu: ma klo 11-15, ti-pe klo 9-15
Syyskuusta alkaen: ma klo 11-16, ti-to klo 9-16, pe klo 9-15      

Kahvila Pikkutori, Kumppanuustalo
ma-pe klo 9-15

Läntinen Kumppanuustalo
Aukiolot tarkentuvat syksyn aikana


Marianna Roine

Kirjoittaja on Hämeen Setlementin aluetyön päällikkö.

perjantai 17. elokuuta 2018

Elomessuja vietettiin hyvällä fiiliksellä kauniissa säässä


Hämeen Setlementti oli mukana viime viikonloppuna Elomessuilla. Pisteellämme oli mahdollisuus rupatella työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa sekä tutustua Setlementin toimintaan. Lapsiperheen pienimmille oli järjestetty pientä puuhaa aina kalastuksesta palapelin kokoamiseen.

Aluetyön tuotteet kiinnostivat ja varsinkin
sateenvarjot olivat kovassa huudossa
sateisena sunnuntaina.
Yhtenä osana messuja oli kerätä ehdotuksia Setlementin uuden toimitilan nimeksi Hätilään. Messuvieraat saivat kirjoitella nimiä seipäissä roikkuvien CD-levyjen taakse. Myöhemmin CD-levyistä koostetaan toimipisteelle yhteistaideteos. Perinteiseen tapaan myynnissä oli myös aluetyön tekemiä kauniita koriste-esineitä ja sateenvarjoja.  

Olimme järjestäneet myös kilpailun, jossa pääpalkintona arvottiin etninen ruokakassi oikein vastanneiden kesken. Kilpailussa osallistujan tuli arvata oikein kuusi eri kieltä. Suurinta ihmetystä aiheutti minan kieli, mikä osoittautui uudeksi tuttavuudeksi suurimmalle osalle ihmisistä. Kisa oli suosittu ja kahden päivän aikana saimme 173 vastausta, joista vain 26 oli oikein. Tästä voidaan päätellä, että kilpailu oli hyvin haastava.

Messujen avauspäivä valkeni erittäin kauniina. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja paahtavan lämmintä ilmaa viilensi pieni tuulenvire. Hyvä keli toi paikalle paljon toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä ja päivän aikana koettiin monta mielenkiintoista kohtaamista. Tunnelma messualueella oli koko päivän lämminhenkinen ja ihmiset olivat hyvällä fiiliksellä liikenteessä.

Sunnuntaiaamu alkoi sateisissa merkeissä ja se verotti myös messukävijöiden määrää lauantaihin verrattuna. Siitä huolimatta Setlementin osastolla riitti ihmisiä, joiden kanssa käytiin oikein mukavia keskusteluja.
  
Myös uusi vapaaehtoistoiminnan koordinaattorimme, Suvi,
oli esittäytymässä messuilla.
Lasten leikkipaikalla ei ollut ruuhkaa sateesta johtuen, mutta kokonaisuudessaan kalojen onginta oli erittäin suosittua. Monen mielestä selvästi hauskinta oli yrittää saada kerralla mahdollisimman monta kalaa onkeen. Lasten riemua oli ihana nähdä ja kirsikkana kakun päälle jokainen sai teltasta lopuksi karkkia mukaansa.
  
Messut ovat äärettömän hienoja tapahtumia tutustua uusiin ihmisiin, verkostoitua sekä saada erilaisia kontakteja. Juttelimme useamman kiinnostuneen kanssa messuilla ja on hienoa huomata, miten keskustelut tuovat todella hyviä ideoita toimintaamme. Vietimme messuilla hienon viikonlopun, eikä sunnuntain sadekaan haitannut, kun oli itsellä ja muilla positiivinen mieli.  


Jaana Kujanpää, Heli Laurikainen, Eeva-Stiina Blomqvist & Miika Peltonen

maanantai 13. elokuuta 2018

Järjestölähtöiset Tuki- ja ohjauspisteet - kohtaamista matalalla kynnyksellä


Hämeen Setlementin Yhteistyötä ja ohjausta-hanke on tuonut terveysasemille tuki- ja ohjauspisteitä, jotka välittävät järjestöjen sanomaa sitä etsiville ihmisille. Hanketta koordinoivat Hämeen Setlementissä Eija Lähde ja Eija Mäenpää, jotka kertovat ohessa lisää työstään ja taustoistaan.
                                   
Eija L: Aloitin työt YO-hankkeessa toukokuun alussa. Valmistuin kesäkuussa sosionomiksi. Aikaisemmalta koulutukselta olen lähihoitaja ja artesaaniompelija. Työni on ollut mielenkiintoista ja olen saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin. Voinkin sanoa pitäväni työstäni, sillä työpäivät hujahtavat tosi nopeasti. Työssäni tärkeimpänä asiana pidän asiakkaiden kohtaamista ja heidän kuuntelemista. Se kiitos, mitä työstäni saan, antaa voimia viedä hyvää asiaa eteenpäin. Syksyltä odotan lisää uusia ja mielenkiintoisia kohtaamisia.

Eija Lähde (vas.) ja Eija Mäenpää (oik.).
Eija M: Olen ollut hankkeessa mukana elokuusta 2017 lähtien, ensin suunnittelijana ja nyt projektipäällikkönä. Koulutukseltani olen sosionomi ja valmistunut 2017. Ennen alan vaihdosta olen toiminut mm. yrittäjänä ja yrittäjäneuvojana 15 vuoden ajan. Nykyisessä työssäni parasta on erilaisten ihmisten kohtaaminen ja järjestömaailmaan tutustuminen.

Järjestöillä on tarjota palon erilaista toimintaa meille kuntalaisille, esimerkiksi liikuntaryhmien, vertaistuen ja vapaaehtoistyön muodossa. Jokaiselle löytyy siis jotakin. Meidän tehtävämme Tuki- ja ohjauspisteillä on tuoda järjestöjen tarjoamat mahdollisuudet samaan paikkaan! Järjestötietouden lisäksi opastamme asiakkaita käyttämään Minunterveyteni.fi-sivustoa. Meidän luoksemme voi myös vain poiketa juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Tuki- ja ohjauspisteellä järjestetään myös järjestölähtöisiä teemahetkiä kuukausittain.  Teemahetket ovat avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia, joihin ovat kaikki tervetulleita. Tulevan syksyn aikana teemoina ovat muun muassa suolistosairaudet, uniapnea, muisti ja paljon muita tärkeitä teemoja. Tule tutustumaan meihin ja järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin!

Tuki- ja ohjauspisteet löydät Jukolan terveysasemalta (avoinna ma klo 9-12) ja Pääterveysasemalta Viipurintieltä (avoinna ti klo 9-12 ja to 12-15).

Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä Tuki- ja ohjauspisteillä, ole yhteydessä Eijaan, p. 050 310 0429 tai eija.maenpaa@hameensetlementti.fi.

 Eija Lähde & Eija Mäenpää

Kirjoittajat työskentelevät Hämeen Setlementissä Yhteistyötä ja ohjausta -hankkeessa.

perjantai 10. elokuuta 2018

Maakuntauudistus tuo haasteita - niihin vastataan yhdessä


Yhteistyön rakentaminen on ollut Setlementin järjestöyhteistyön yksi tärkeimmistä tehtävistä alusta saakka. Tulevaisuudessa kuntien lisäksi yhteistyötä halutaan rakentaa myös tulevan maakunnan kanssa. Askeleita, ehkäpä jopa harppauksia, on otettu vuoden aikana oikeaan suuntaan ja rakenteet järjestöyhteistyölle alkavat hahmottua. 

Tukea kehittämiselle antaa kesällä julkaistu Sosiaali- ja Terveysministeriön raportti, jossa kerrotaan järjestöjen roolista maakunta- ja sote-uudistuksessa.

Tuija Brax on selvittänyt sosiaali- ja terveysalan järjestöjen roolia hallituksen ehdottamassa sote- ja maakuntamallissa. Selvityksen loppuraportissa korostuu järjestöjen, maakunnan ja kunnan välisen yhteistyön merkitys.

Selvityksessä korostuu maakuntien rooli järjestötyön mahdollistajana. Selvityshenkilö Brax muistuttaa, että yhteistyöstä on sovittava konkreettisella tasolla: ”Maakuntien ja kuntien on nimettävä vastuuhenkilöt sekä järjestötyöhön että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Näin järjestöt tietävät keneen olla yhteydessä, ja vältetään tietokatkokset.”

Lainaukset ovat Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta tiedotteesta, joka koskee selvityshenkilö Tuija Braxin tekemää selvitystä. Tiedotteen voit lukea tästä.

Kanta-Hämeessä uudistuksen tuomiin haasteisiin vastataan yhdessä, järjestöjen ja maakunnan kesken. Tarkoitus on perustaa keväällä 2019 Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunta, josta kootaan alueellisesti ja yhdistystoiminnan sektorien osalta mahdollisimman kattava.

Yhteistyö ja yhdessä tekeminen helpottuu, kun tiedetään ja tunnetaan toisemme niin seudullisella kuin maakunnallisella tasolla. Siksi Järjestöasianneuvottelukunnan yksi tehtävistä on tehdä toimintaa ja yhdistyksiä näkyväksi. Kutsumalla yhdistysten vapaaehtoisia ja työntekijöitä yhteen tapaamisiin ja tilaisuuksiin saadaan kaikkien osaaminen ja tietämys yhteiseen käyttöön. Tätä maakunnan laajuista yhteistyötä yhdistysten kesken tarvitaan huolimatta uudistuksen toteutuksesta ja toteutumisesta.

Tämän lisäksi Järjestöasianneuvottelukunnan tehtävänä on tukea järjestöjen integroitumista entistä tiiviimmin mukaan maakunnalliseen hyvinvointi- ja ohjelmatyöhön (hyte, osallisuus, ympäristö, maankäyttö, strategiatyö jne.) sekä antaa lausuntoja maakunnan päätöksentekoon, esim. yhdistysavustuslinjauksiin. Näin vahvistetaan yhdistysten toimintaedellytyksiä, mutta myös tuodaan päätöksentekoon tärkeitä havaintoja yhdistysten toimintaan osallistuvien arjesta.

Tästä voit tutustua esitykseen Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnasta.

Heli Laurikainen ja Sara Löyttyjärvi

Kirjoittajat työskentelevät Hämeen Setlementissä järjestöyhteistyön parissa.


perjantai 13. heinäkuuta 2018

Kiitos luo merkityksellisyyttä


Tulin töihin Hämeen Setlementtiin tämän vuoden alussa ja vuosien raksaprojektien jälkeen se oli hyppy tuntemattomaan. Kuluneen kevään aikana minulle on konkretisoinut se, miksi vapaaehtoistoimintamme on olennainen osa Hämeen Setlementin kansalaistoimintaa.

Vapaaehtoistoiminta kokoaa yhteen samanhenkisiä ihmisiä, jotka kaikki tarjoavat toiminnalle oman arvomaailmansa. Erilaiset ihmiset muodostavat täten arvokeitaan, jossa korostuvat erityisesti meille tärkeät kolme arvoa: yhteisöllisyys, kohtaaminen ja luottamus.


Kevät on ollut monin tavoin vauhdikas. Vapaaehtoisemme ovat tehneet pyyteetöntä ja arvokasta työtä tukihenkilöinä
, ryhmien vetäjinä, ollen apuna kielikerhoissa sekä tuki- ja ohjauspisteillä. Näiden lisäksi olemme osallistuneet useisiin erilaisiin tapahtumiin, joihin on aina löytynyt järjestelyistä kiinnostuneita apukäsiä vapaaehtoisten joukosta.

Vapaaehtoistoimintaamme koordinoi kolme palkattua koordinaattoria ja toiminta on monella tapaa hyvin organisoitua. Organisoidun toiminnan ulkopuolella kuitenkin unohtuu usein se seikka, että vapaehtoiset tekevät paljon enemmän kuin oman sovitun vapaehtoisen roolin. He kohtaavat ihmisiä kaiken aikaa Kumppanuustalolla ja kaduilla suurella lämmöllä kuunnellen ja auttaen. Vapaaehtoistoiminta on juuri siksi enemmän kuin sovittu panos muutaman kerran viikossa ja sen vuoksi äärimmäisen arvokas yhteiskuntaa osaltaan kannatteleva voima.

Alkuvuoden aikana vapaaehtoistoiminnassamme on toiminut ennätysmäärä vapaaehtoisia. Se kertoo mielestäni siitä, että vapaaehtoisemme kokevat toiminnan merkitykselliseksi ja toisaalta me työntekijät olemme kyenneet pitämään yllä toimintaa, jossa he haluavat olla mukana.

Mikä sitten on suurin opetus itselleni alkuvuodesta?

Vuosia itse vapaaehtoistoimintaa tehneenä olen ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys on sanalla ”kiitos”. Se on pieni sana, joka usein unohtuu, mutta mikä kertoo toiselle ihmiselle enemmän kuin uskoisi. Kiitos kertoo siitä, että toimintasi on arvokasta, sinua arvostetaan ja olet yhteisössäsi tärkeä. Kiitos on helppo ja ilmainen tapa luoda merkityksellisyyttä.

Kiitos jokaiselle toiminnassamme mukana olevalle ja erinomaista kesää. Olette tärkeitä!

Miika Peltonen

Kirjoittaja on vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hämeen Setlementissä.

(Blogimme siirtyy tämän kirjoituksen myötä kesälomailemaan. Palaamme uusin kirjoituksin viikolla 32!)