perjantai 29. kesäkuuta 2018

Samanlaiset erilaiset


Olen ollut parisen vuotta Setlementin vapaaehtoinen, joten on aika pohtia mitä hain ja mitä sain. Kun avasin Kumppanuustalon oven, ei minulla ollut erityisen syvällisiä motiiveja: minulla oli aikaa, tekemisen puutetta ja uteliaisuutta tutustua erilaisiin ihmisiin.

Kuvituskuva (pixabay.com)
Paikkani löysin suomen tunneilta valmentajana (oma sanonta). Tehtäväni on auttaa, kannustaa ja vähän tökkiä eteenpäin. Itse työn tekevät opiskelijat. Olen valmentaja myös maahanmuuttajalasten Oppis-läksykerhossa.

Kuinka suomalaiset sietävät erilaisia – maahan muuttaneita – ihmisiä? Tätä pohditaan yhä: taipuuko Suomi erilaisuuteen.

Parissa vuodessa erilaisuuden käsitteeni kaatui. En ole kohdannut erilaisia vaan samanlaisia ihmisiä! Maahanmuuttajilla on aivan samat onnen ja murheen hetket kuin suomalaisilla – ja itse asiassa kaikilla maapallon ihmisillä.

Kuinka lapset pärjäävät? Parantuuko puolison sairaus? Mistä löydän työtä? Riittääkö rahat? Jaksanko työssäni? Kuinka läheiseni voivat kotimaassa? Pitäisikö mennä vaatteiden alemyyntiin? Millä ruualla yllättäisin ystäväni? Onko jalkapallokerhossa porukkaa?

Samanlaisten ihmisten samanlaisia ajatuksia vaikka taustalla on kirjavaa kulttuuria muu muassa monine uskontoineen! Erilaisuus on paljolti yhden langan varassa: miltä ihminen näyttää? Erilaiselta – entä sitten.

Kuulen usein tilityksiä millaisia ovat italialaiset, ranskalaiset tai somalit. Anteeksi vaan, mutta kangistuneet hokemat hymyilyttävät minua päivä päivältä enemmän ja enemmän.

Markku Peltonen

Kirjoittaja on vapaaehtoisena Hämeen Setlementissä.


torstai 21. kesäkuuta 2018

Lähiöiden kesäkausi avattiin pohjoistuulen säestämänä

Lähiökeskusten kesäkausi avattiin kahden eri tapahtuman voimin. Läntisellä lähiäkeskuksella kesän alkua juhlistettiin tiistaina 5.6. ja itäisen lähiökeskuksen vuoro oli isännöidä kesää torstaina 7.6. Kesäkauden avajaiset sattuivat viikolle jolloin huikean helleputken jälkeen puhalsi kylmä pohjoistuuli, mutta se ei tunnelmaa latistanut.

Kummassakin tapahtumassa oli puuhaa kaikenikäisille asukkaille. Origamipajalla purjeveneet rakentuivat kera perhosten näppärissä käsissä ja samassa tilassa kiertävä yhteistaideteos rakentui lanka langalta upean näköiseksi. Teosta jatkammekin sitten Hätilän uuden tilan avajajaissa elokuussa.

Lapsille oli puuhaa pihalla ja sisällä. Kasvomaalaukset olivat hitti, jota aikuisetkin kävivät lasten lisäksi  maalauttamassa itselleen. Ulkona oli mahdollista taiteilla väreillä omia taideteoksia puutauluun, kalastaa tai vaikkapa harjoitella tarkkuusheittoa pallolla. Varsinkin lapsenmieliset aikuiset keikkuivat kiitettävästi slackline-liinalla. 

Pientä markkinahenkeä oli pihamaalla myyntipöydillä ja sisätiloissa oli vohvelinpaistajat kiireisinä. Kahvit ja pullat tekivät kauppansa ja mukava puheen porina kuului kahvittelun lomassa.

Karaokea laulettiin miestoiminnan ohjaajan Tepon ja Danielin luotsaamana aamusta pitkään iltapäivälle. Jokainen pääsi varmasti laulamaan oman suosikkinsa ja tunnelma oli korkealla. Hieman tanssijalkaakin vipatti hyvissä rytmeissä.

Iltapäivän kruunasi Tepon ja Danielin musiikki- ja lauluesitykset jotka saivat hymyn huulille raikuvien ablodien saattelemana. Toivottavasti duoa kuulee useamminkin esiintymässä.

Nyt on hyvä nauttia kesästä ja kohta alkavista lomista. Heinäkuussa lähiökeskukset ovat suljettuna mutta uusi toimitilamme Hätilässä Viipurintiellä on joka arkipäivä auki klo.15 asti.

Poikkeahan kahville!

Lotta Ainali

Kirjoittaja on aluetyön koordinaattori Hämeen Setlementissä.

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Miehet lammasfarmareina


Miestentoiminnan miehet suuntasivat Honkalanrantaan viettämään kesäistä alkuiltaa toukokuun viimeisenä keskiviikkona. Jo ennen viittä oli Ukkosessa pakattu mukaan kaikki tarpeellinen. Kahvit, mehut, pasteijat ja muut tykötarpeet olivat löytäneet paikkansa kapsäkeissä. Vaikka retkeä hiukan häiritsikin voimassa oleva metsäpalovaroitus eikä avotulta saanut tehdä, oli tunnelma silti odottava ja hilpeä.

Autot jätettiin parkkipaikalle ja loppumatka laavulle taitettiin kävellen tyylikkäästi pitkospuita pitkin. Painavat kantamuksetkaan eivät saaneet miesjoukkoa hidastamaan vauhtia, sillä olihan tärkeää, että nälkäiset lampaat saisivat pian ruokaa.

Lampaita hymyilytti yllätysvieraat.
Kantamukset vietiin laavulle ja työtehtävät jaettiin. Pari miestä jäi aitaukselle kaivamaan varaston sisuksista lampaille ruokaa ja muutama suuntasi hakemaan puhdasta juomavettä Katumajärvestä ämpärit kainalossa. Loput joukkiosta lähtivät huhuilemaan lampaita ruokailemaan, eikä aikaakaan, kun nälkäiset lampaat tupsahtivat äänekkäänä joukkona ruokakuppien äärelle.

Kun lampaat oli saatu ruokittua, oli miesten vuoro nauttia hiukopalaa. Pasteijat, keksit ja muut herkut katosivat illan lammaspaimenien suihin nopeaan tahtiin. Herkkujen äärellä keskusteltiin kesästä, lampaista, luonnosta ja muista asiaankuuluvista aiheista sekä tuumittiin myös tulevaa. Ajoittainen huilumainen ääni pusikosta sai miehet aprikoimaan äänen alkuperää. Äänen aiheuttajaa ei tuntunut löytyvän mistään.

Salakavalan nopeasti kello kiisi jo lähelle seitsemää. Oli aika kerätä tavarat mukaan ja jättää lampaat ruokanokosille aitaukseensa. Retki oli ollut jokaiselle mieleenpainuva ja mieltä rauhoittava kokemus. Mutrusuita ei Honkalanrannassa näkynyt ja miksi olisikaan, lampaat olivat suloisia sekä hauskoja otuksia ja retkisääkin mitä mainioin.


Teppo Klemetti

Kirjoittaja on miestoiminnan ohjaaja Hämeen Setlementissä.

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Tunnelmia vapaaehtoisten kesäjuhlista


Jo perinteeksi muodostunut vapaaehtoisten kesäjuhla toteutui tällä kertaa Aulangon ulkoilumajalla. Alkuillan tapahtuma kokosi yhteen vapaaehtoisia Hämeen Setlementin eri vapaaehtoistoiminnoista. Kesäjuhlan kaltaiset illat tarjoavat vapaaehtoisille (kuin myös meille vapaaehtoisten kanssa työtä tekeville) mainion tilaisuuden tutustua toisiinsa ja kuulla erilaisista vapaaehtoistoiminnan muodoista, joita Hämeen Setlementti pitää sisällään. 

Kesäjuhlassa oli vapaaehtoisia ainakin Yhteistyötä & ohjausta-hankkeen Tuki- ja ohjauspisteiltä, suomen kielen kerhoista, senioritoiminnasta sekä tukihenkilö- ja OmaKamu-toiminnasta.

Suunnitelmissamme oli hyödyntää mahdollisuuksien ja sään mukaan myös ulkoilumajan hienoa piha-aluetta, mutta helteisen toukokuun jälkeen koleaksi muuttunut sää ja puuskainen tuuli kannustivat meitä pitäytymään mukavissa sisätiloissa.

Illan tarjottavat olivat monipuoliset ja tarjottavaa oli riittävästi. Alkupalaksi oli tarjolla hedelmiä ja makeisia. Lähiökeskukset olivat loihtineet jälleen kerran maittavat ruoat tilaisuuteen. Makunystyröitämme hemmoteltiin erilaisilla salaateilla ja kolmella erilaisella suolaisella piirakalla. Jälkiruoaksi oli tarkoitus askarrella ulkotulella tikkupullia, mutta lämmin ja kuiva alkukesä metsäpalovaaroineen pakotti muuttamaan suunnitelmaa pannukakkuun.

Ruokailun jälkeen ohjelmassa oli yhteinen tuokio, jonka tarkoitus oli sanoittaa vapaaehtoistemme kokemuksia toiminnassa. Olimme levittäneet pöydälle erilaisia luonto aiheisia kortteja, mistä vapaaehtoiset saivat valita itsellensä yhden tai useamman kortin. Näistä valituista korteista vapaaehtoiset kertoivat vuorollaan omia tunteitansa ja kokemuksiansa vapaaehtoisuuteen liittyen.

Korteista kumpusikin hyvin erilaisia tarinoita, tuntemuksia ja niitä arvokkaita asioita, mitä vapaaehtoisuus antaa vapaaehtoiselle, että itse vapaaehtoistyön kohteelle. Oli ilo huomata, että ilmapiiri oli koko kesäjuhlan ajan rento ja lämminhenkinen, ilmasta huolimatta.

Iso kiitos kaikille paikalle päässeille ja estyneille vapaaehtoisillemme panoksesta toimintamme eteen!


Jaana, Jenna, Miika, Eija L ja Eija M


Kirjoittajat koordinoivat Hämeen Setlementissä vapaaehtoistoimintaa sekä Yhteistyötä & Ohjausta -hanketta.

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Humalattoman hauskaa!


Kesä, aurinko, huippuartistit ja tuhatpäinen kesäloman alkamisesta nauttiva nuoriso. Lauantaina vietettiin päivää, jolloin mikään ei voinut mennä pieleen. Järjestyksessään 15. Kesäloma Express tarjoili jälleen yleisölleen humalattoman hauskan tapahtuman ilmaiseksi eturivin artisteineen.

Setlementin telttaa koristivat välkehtivät CD:t
Hämeen Setlementin pisteelle oltiin puuhattu kilpailu, jossa osallistujien tuli keksiä nimi uudelle nuorten työpajalle, mikä avataan Hätilään. Nimiehdotukset kirjailtiin teltan seinissä auringonvalossa kimalteleviin CD-levyihin. Teltan vieressä yleisöllä oli mahdollisuus tasapainoilla kahden puun väliin viritetyllä slackline-liinalla.

Suoritimme myös koko tapahtuman näyttävimmän sisääntulon alueelle, kun päätimme siirtää juuri tapahtuman alkaessa telttamme alueen läpi rannan läheisyyteen kantamalla se kokonaisena ihmisjoukon läpi uudelle paikalleen. Paikka osoittautuikin alueen jalokiveksi, sillä illan hämärtyessä näytti siltä, että telttamme oli vallannut koko alueen viimeisen aurinkoisen paikan. Ilta-auringossa kimallelleet levyt loivat nurmikkoon Setlementin oman diskopalloefektin.

Illan polkaisi käyntiin Kasmir, joka laulatti yleisöllään likimain jokaisen ison hittinsä. Kuluvan kauden Vain Elämää-ohjelmassa mukana ollut artisti esitti myös ohjelmasta tutun kappaleen "nelkytviis", joka on versioitu Dannyn entisestä hittibiisistä.

Vesta vangitsi esiintymisellään.
Tapahtuman ehdoton kunkku oli nuorten reaktioista päätellen tubettajanakin tunnettu Tuure Boelius, joka keräsi lavan eteen ylivoimaisesti illan suurimman ja innokkaimman yleisön. Nuoren artistin lavakarismasta huokui ison staran elkeet ja show'ta verrattiinkin osuvasti nuoren Antti Tuiskun esiintymiseen. Boelius huomioi myös varttuneemman väen ja tarjoili 90-luvun hittipotpurin.

Lyhyessä ajassa suuren suosion kerännyt Vesta sai kunnian paketoida onnistuneen tapahtuman. Kauniissa auringonlaskussa kylpevälle Hämeen Linnalle tarjoiltiin maalailevan vangitseva keikka, mikä alleviivasi kauniin kesäpäivän onnistumisen.

Lauantai-illan auringonlasku kruunasi tapahtuman.
Päivän päätteeksi uusi työpajamme oli saanut kymmenittäin nimiehdotuksia ja tyhjenevän linnanpuiston täytti ihmisten hyvä mieli sekä leveät hymyt. Ilta-auringon hymyillessä oli helppo todeta, että tästä kesän on hyvä alkaa.

Kesäloma Expressiin pitää tulla vielä uudelleen!



Miika, Jenna ja Johanna

Kirjoittajat ovat töissä Hämeen Setlementissä ja olivat pitämässä Setlementin pistettä Kesäloma Expressissä.

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Poikkeustila


Tänä keväänä hellepäiviä on ollut jo enemmän kuin allekirjoittaneen syntymävuonna 1984 kokonaisuudessaan, jolloin toteutui kymmenen päivän yhtäjaksoinen helleputki. Tänä maanantaina on menossa jo kahdestoista hellepäivä vuonna 2018. Tällä on ollut vaikutuksia.

Yhtä nopeaa kevätkukintaa ei ole kasveilla nähty aikoihin: omenapuiden hanami oli ohi viikossa. Hyönteiset riivaavat paljon vähemmän kuin normaalisti. Pintavedet ovat paikoin nousseet yli 20 asteisiksi, joka etenkin monelle uimarille tarkoittaa pidentynyttä kesäkautta. Ruisrock myytiin loppuun ennätysajassa ja levälauttojen ennustetaan ilmestyvän saaristomerelle jo kesäkuun alussa.

On epätavallinen toukokuu. On poikkeustila.

Menemättä ilmastonmuutoksen ja sitä kautta tämän kaltaisten kuivien jaksojen haittapuoliin, poikkeustiloilla on ihmisen näkökulmasta usein myös positiivisia vaikutuksia. Kun päiväjärjestys menee uusiksi tavalla johon ei itse voi vaikuttaa, on ihmiselle luontevaa adaptoitua tilanteeseen.

Onneksi suomalaisilla tuntuu olevan liikuttavan kollektiivinen, hiljainen sopimus odotetun vuodenajan aikaisista poikkeussäännöistä. Kun suurimman osan vuodesta on synkkää ja kylmää, katsotaan moraalisesti oikeutetuksi joustaa työnteon järjestelyissä hyvillä keleillä- kunhan toimet tulevat hoidetuksi. Näin taidetaan ajatella statukseen katsomatta. Samalla myös työlaissa on säädetty helteellä työskentelystä perustuen fysiologisiin seikkoihin. Työnantajan on varmistuttava siitä, ettei työntekijä altistu esimerkiksi lämpöhalvaukselle.

Työjärjestelyissä joustaminen on oikeus ja kohtuus jo tutkimustenkin valossa: asiantuntijat kannustavat työnantajaa huomioimaan vuodenajoista (siis valosta) johtuvat vaikutukset työjärjestelyissä ja tukevan työntekijän omaa luonnollista rytmiä silloin kun se on mahdollista. Tämän on todettu huomattavasti kasvattavan työn imua- motivaatiota työhön. Samoin työympäristön vaihtaminen ajoittain lisää luovuutta ja tukee yleistä vireystilaa.

Itse sovin kollegan kanssa toimistopalaverin sijasta jädetreffit paikallisen puiston laitaan. En tiedä valtasiko keväteuforia vai sokerihumala mieleni, mutta treffeistä jäi käteen paljon enemmän kuin pelkästään yhteisen strategian päivittäminen. Niistä jäi hyvä mieli. On kognitiivisesti tarkasteltuna selvää, että siksi myös käsittelemämme asiat säilyvät pidempään mielessä.

Päätin, etteivät nämä jädetreffit jää poikkeustila-toimeksi vaan pikemminkin perinteeksi. Suomalaisen työelämän konttorisidonnaista toimintakulttuuria ei myllätä hetkessä. Poikkeustila haastaa kuitenkin ottamaan oikealta tuntuvia askelia muutokseen.

Voit tehdä Työterveyslaitoksen työn imu- testin täällä

Jos saat testistä huonon tuloksen, kokeile ihmeessä ensiavuksi vaikka jädetreffejä!


Poikkeuksellisen kesäisin terkuin,


Ninnu

Kirjoittaja on järjestökoordinaattori Meidän Häme-hankkeessa.