perjantai 30. marraskuuta 2018

Kansainvälisen miestenpäivän tunnelmia Ukkosesta

Setlementin miestentoiminnan miehet kerääntyivät maanantaina 19.11.2018 viettämään kansainvälistä miestenpäivää Miestentila Ukkoseen. Iltapäivään oli kasattu mukava kattaus ohjelmaa sekä ajanvietettä aiheen ”mies” ympärille.

Päivän ohjelma alkoi ”Vuoden Ukkosen” julkistamisella. Arvonimi ja huolella valittu palkinto meni miestentoiminnassa erityisesti ansioituneelle miehelle. Palkitsemisen jälkeen hörpittiin kupit kahvia sekä maisteltiin Hätilän tilasta tilattuja, uunituoreita korvapuusteja. Kahvin lomassa vastailtiin kiperiin miesaiheisiin visakysymyksiin.

Kahdelta aloitettiin jännittävä tikkakilpailu. Yhdeksällä tikalla yritettiin saada mahdollisimman paljon pisteitä. Sen jälkeen hiljennyttiin kuuntelemaan miehen historiaan ja kehitykseen luotaavaa runoa, jonka eräs mies oli varta vasten miestenpäivän juhlaan kirjoittanut. Tuntia myöhemmin seurattiin hauska sketsiesitys miestentoiminnan arjesta, jossa kolme miestä pelasivat korttia ja tuumailivat korttia läiskiessään elämää ja ilmiöitä humoristiseen sävyyn.

Iltapäivä huipentui viideltä, jolloin trubaduuri Jorma saapui Ukkoseen esittämään miehen elämään liittyviä lauluja. Ilmoille kajahtivat osin kepeät ja myös hiukan vakavatkin laulut mm. Veikko Lavilta, Rauli ”Badding” Somerjoelta ja Juha Tapiolta. Kappaleet aiheuttivat kiintoisaa keskustelua miehen elämästä ja rooleista yhteiskunnassa.

Iltapäivän tunnelma oli kiireetön ja lämminhenkinen. Monien mielestä miestenpäivän pitäisi olla jo tasa-arvon nimissä yhtä virallinen juhlapäivä kuin naistenpäivänkin. Paljon annettiin myös arvoa naisille, joiden ansiosta miesten elämä on monin verroin rikkaampaa.

Miestenpäivää vietettiin tänä vuonna kansainvälisesti ympäri maailmaa 20. kerran. Vuonna 1999 alkaneen merkkipäivän viettoa kuvataan Wikipediassa seuraavasti:

”Miestenpäivän juhlinnan tavoitteena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, sukupuolten välisten suhteiden parantamiseen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja myönteisten miesroolimallien korostamiseen vastapainoksi tiedotusvälineiden tarjoamille usein kielteisille mieskuville, jotka saattavat lannistaa poikia ja miehiä tuottamasta positiivista panosta läheisiin ja yhteiskuntaan.”

Miestentila Ukkosen kansainvälisen miestenpäivän juhlassa päästiin aiheen ytimeen.

Teppo Klemetti

Kirjoittaja on miestentoiminnan ohjaaja Hämeen Setlementissä.


perjantai 23. marraskuuta 2018

"Jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi."

Moikka! Olen Julianna ja teen sosionomiopintojeni viimeistä harjoittelua Setlementillä. Harjoittelua on takana jo reilut kahdeksan viikkoa ja monta on vielä edessä, sillä harjoitteluni kestää jouluun saakka.

Kun tulin harjoitteluun, en oikeastaan tiennyt mitä odottaa, paitsi sen, että minun tulee tehdä jonkinlainen kehittämistehtävä harjoittelupaikalle. Koko harjoittelu ei kuitenkaan ole mennyt kehittämistehtävän kyselyä tehdessä. Olen saanut olla mukana monessa eri jutussa ja se on ollut mielettömän antoisaa. Ensimmäisenä harkkapäivänä olin lyhyen hetken hoitamassa lapsia ja ensimmäisen harkkaviikon päätteeksi päädyin laulamaan karaokea Miestentila Ukkoseen. How great is that!

Hätilän tilan avajaisissa nautittiin
Juliannan musisoinnista.
Myös Hätilän tilan avajaisissa meni lauluhommiksi, kun päädyin hieman ex tempore kitaran varteen. Vietin viikon Hätilän tilan Duunaamolla ja ompelin muun muassa avainnauhoja. Olen myös saanut nähdä hieman, millaista on toiminnanjohtajan työ ja tulossa on vielä esimerkiksi päiviä Miestentila Ukkosessa sekä kyselyn analysointia.

Itselle pysäyttävin ja ajatuksia herättävin kokemus harjoittelun aikana tähän mennessä on ollut viikko Kohtaamispaikalla. Siellä tarjotaan matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjaustyötä selkosuomella erilaisiin elämäntilanteisiin. En ole aiemmin ollut juurikaan tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, joten minua alkuun hieman jännitti osaanko esimerkiksi puhua riittävän ymmärrettävästi suomea tai ymmärränkö, mitä toinen haluaa sanoa. Olin melko paljon tarkkailijan roolissa, oppimassa ja kuuntelemassa. Viikon aikana oli kuitenkin muutamia hetkiä, joissa myös itse sain harjoitella kohtaamispaikkatyöskentelyä.

Viikon aikana sai tavata monia erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Jäin miettimään, kuinka jokaisella heistä on oma mieletön tarinansa ja jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi. Jos voi käyttää päivästään hetken kuunnellakseen toisen tarinaa tai auttaakseen jossakin asiassa se on todella arvokasta, oli kyseinen hetki sitten viisi tai viisikymmentä minuuttia. Oli mieletöntä nähdä ja kuulla, millaisia matkoja ihmiset ovat kulkeneet ollakseen tässä ja nyt. Koin, että kohtaamispaikalla todella ollaan ihmisten keskellä, ihmisten kesken, tekemässä jotakin merkityksellistä.

Julianna

Kirjoittaja suorittaa sosionomiopintoihinsa liittyvää harjoittelua Hämeen Setlementissä.

perjantai 16. marraskuuta 2018

Minä onnistun!

Kohtaan työssäni paljon ihmisiä, jotka ovat kokeneet elämässään suuria muutoksia ja niiden tuomia haasteita. Monet niistä ovat sellaisia, joiden alle itse voisi ajatella musertuvansa. Ihmiset kantavat kokemuksiaan mukana koko elämänsä ja monta kertaa niiden selättäminen vaatii ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja aikaa.

Olen monesti äimistellyt, miten avoimesti kovia kokeneet ihmiset katselevat tulevaisuutta akuutista tuen tarpeesta huolimatta. Siinä missä itse suhtautuu erinäisiin omiin mahdollisuuksiin elämässä penseästi ja asettaa itselleen kuviteltuja rajoja, monet heikommassa asemassa olevat puskevat kaikista haasteista huolimatta kohti unelmiaan. Kaikki tämä tapahtuu kyseenalaistamatta omia mahdollisuuksiaan.

Tällaiset kohtaamiset saavat huomaamaan oman turhamaisuutensa, mutta ovat myös äärimmäisen inspiroivia. Totuus kun on se, ettei meidän ole pakko asettaa unelmiemme eteen esteitä, joita ei ole olemassa.

Kuvituskuva: Pixabay.com
Siksi olenkin miettinyt, miksi en koskaan uskonut pääseväni kouluun yli kolmekymppisenä ja jätin siksi melkein hakematta pääsykokeisiin. Tai miksi epäröin hakea nykyistä työpaikkaa ja epäilin omia mahdollisuuksia ja kykyjä suoriutua uuden alan työtehtävistä.

Yksi suosikkikirjoistani on Carol Dweckin kirjoittama Mindset – menestymisen psykologia. Siinä Dweck kirjoittaa muuttumattomuuden asenteesta ja kasvun asenteesta. Oikaisten voisi sanoa, että muuttumattomuuden asenteen ihminen katselee maailmaa rajoitteiden kautta ja kasvun asenteen ihminen avoimesti mahdollisuuksien kautta.

Syynä rajojen luomiselle on usein epävarmuus sekä epäonnistumisen pelko, ja siksi moni on epäonnistunut yrittämättä. Ei ole lopulta väliä pääseekö juuri sillä kertaa opiskelemaan tai saako työpaikkaa, joka kiinnostaa, sillä unelmia kohti kulkeminen harvoin on lineaarista. Epäonnistuminen tarkoittaa ainoastaan sitä, että elämässä on vielä jotain opittavaa, joten sen välttelemisen sijaan pitäisi kulkea sitä kohti.

Kuluneen vuoden aikana asiakkaani ovat opettaneet minusta itsestäni asioita, joita en osannut odottaa. Olen oppinut katsomaan maailmaa entistä avoimemmin ja oivaltanut heidän kauttaan, että edes vaikeat haasteet eivät ole syy lakata uskomasta omiin mahdollisuuksiinsa elämässä.

Kun seuraavan kerran olet sitä mieltä, ettet onnistu tai osaa, mieti onko se totta vai asetatko itsellesi kuviteltua estettä. Kukaan muu ei toteuta tai jätä toteuttamatta unelmiasi, siihen vain sinä voit vaikuttaa.

Miika Peltonen

Kirjoittaja on vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hämeen Setlementissä.

perjantai 9. marraskuuta 2018

Työyhteisön voima

Olen ollut reilu puoli vuotta töissä Hämeen Setlementissä ja jaksan vieläkin ihmetellä tämän paikan työyhteisön loistavaa yhteishenkeä. Siksi ajattelin paneutua aiheeseen tässä blogitekstissä.

Työyhteisön merkitys töissä jaksamiseen on valtavan suuri, eikä ole itsestään selvää, että työkaverit tukevat toisiaan. Työskentely yhdessä on paljon hedelmällisempää, kuin pohtia vaikeita työasioita yksin päässään. Kannustava ja positiivinen yhteishenki ylläpitää motivaatiota työtä kohtaan ja töihin on kiva tulla. 

Hyvä työyhteisö ei kuitenkaan synny sormia napsauttamalla. Hyvän työyhteisön lähtökohtana on toimiva vuorovaikutus ja se, että säännöt ja tavoitteet ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Hyvä ilmapiiri ja hyvät suhteet luodaan toisten ystävällisellä ja arvostavalla kohtaamisella. Työkavereita tervehditään ja kysytään kuulumisia. Mitä paremmin toisia tunnetaan, sen paremmin yhteistyö työtehtävien osaltakin sujuu. Lisäksi tutustumalla toisiinsa työkavereista voi löytyä yllättäviäkin osaamisaloja ja vahvuuksia, joita ei muuten olisi osannut hyödyntää. 

Myönteinen ilmapiiri on tärkeä merkki hyvästä työyhteisöstä. Asioista pyritään puhumaan positiivisesti ja ratkaisukeskeisesti, eikä jumituta pelkkien ongelmien vatvomiseen. Jos asia ei onnistu, ideoidaan yhdessä ja keksitään uusia ratkaisuja.  Jos ihmisten kesken tulee ristiriitoja, ne puhutaan läpi, eikä jätetä hautumaan ja myrkyttämään ilmapiiriä. 

Hyvässä työyhteisössä kuljetaan kohti yhteisiä päämääriä. Työkavereiden kanssa ei ole tarkoitus kilpailla tai koittaa pärjätä paremmin kuin toinen, vaan töitä tehdään puhaltamalla yhteen hiileen. Omaa paremmuuttaan ei tarvitse tuoda mahtipontisesti esiin, tai vähätellä toisen osaamista. Jokaisen työyhteisön jäsenellä on omat vahvuutensa ja tehtävänsä, eikä työntekijöitä asetella paremmuusjärjestykseen. 

Työkaverin auttaminen luo myöskin hyvää yhteishenkeä. Vaikeidenkaan asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan apua ja neuvoja uskalletaan kysyä puolin ja toisin. Työkaveria tuurataan myös joustavasti tarpeen mukaan, ja pidetään mielessä koko työyhteisön päämäärät. Ei ole vain omia tehtäviä, joista ei kykene irtautumaan, vaan mietitään kokonaisuuden kannalta asiaa. 

Hyvä työyhteisö on ratkaisevan tärkeä asia työhyvinvoinnin kannalta. Jopa loistava työtehtävä muuttuu epämiellyttäväksi, jos työyhteisön ilmapiiri on huono. Se syö hyvin nopeasti työnteon mielekkyyttä ja työteho laskee. Nykyään jo monessa yrityksessä on havahduttu, että hyvä työyhteisö on yhtä kuin hyvä tulos. Huonosti voivat työntekijät eivät pysty tekemään parastaan ja ongelmat alkavat helposti kasaantumaan. Johdon tulisikin panostaa ja antaa aikaa hyvän työilmapiirin ylläpitoon jo alusta alkaen. 

Itse olen nähnyt nyt molemmat puolet. Juuri siksi olen todella iloinen Hämeen Setlementin mahtavasta työporukasta ja positiivisesta yhteishengestä! 

Pirita Liukka

Kirjoittaja on Hämeen Setlementin Järjestöyhteistyön järjestöavustaja.

perjantai 2. marraskuuta 2018

Lähiötyön sydän on yhteisöllisyydessä ja tasavertaisuudessa

Olen ollut Hämeen Setlementillä jo pitkään työtoimijana. Sen toimipisteet ja lähiötyö ovat tulleet minulle tutuiksi. Toiminta on laajentunut sekä monipuolistunut paljon minun aikanani ja uusia toimipisteitä on avattu. Uusien toimitilojen ansiosta lähiötyö tulee entistä lähemmäksi asukasta.  Paljon on muuttunut ja paljon hyviä asioita on pysynyt myös samana. Tasa-arvo ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä arvoja, jotka kantavat.

Kumppanuustalo palvelee keskustassa kirjastokadulla tuttuun tapaan. Miesten oma toimipiste Ukkonenkin on ehtinyt palvella Hallituskadulla jo pitkään. Itäinen lähiökeskus on paikallaan Katumalla Kanervatiellä.

Katuman toimipiste palasi tänä syksynä takaisin juurilleen muuttaessaan kokonaan takaisin vanhana puolena tunnettuun tilaan. Tuoreesta pullasta ja kahvista voi siis nauttia Katumalla vanhaan tuttuun tapaan.

Kuvituskuva. (Pixabay)
Setlementin uuden toimipisteen avajaisia vietettiin tänä syksynä Hätilässä. Samalla vietettiin myös samassa tilassa toimivan nuorten työpajan, Duunaamon, avajaisia. Läntinen lähiökeskus on muuttamassa Jukolan entisen kirjaston tiloihin ja paikalle avataan aivan uusi Läntinen Kumppanuustalo. Hulinaa on siis riittänyt!

Lähiötyötä tehdään alueen asukkaille ja siitä pyritään tekemään asukkaiden näköistä. Eri kohtaamispaikoissa on tarjolla lämmintä juomaa ja pientä purtavaa.  Voit lukea vaikka päivän lehden tai käyttää tietokonetta. Tarjolla on myös erilaista avointa ryhmätoimintaa. Voit varmistaa käynnissä olevat ryhmät lähimpänä olevasta toimipisteestäsi.

Toiminnan tarkoitus on olla mieleistä asukkaille, joten kaikki uudet ehdotukset ovat aina tervetulleita! Minkälaista toimintaa juuri sinä haluaisit alueellesi? Voit lähettää viestiä esimerkiksi sähköpostilla tai käydä paikan päällä kertomassa.

Meitä on toimipisteissä monenlaista kävijää ja toimijaa. Parasta on mielestäni se, ettei kukaan ole toista huonompi tai arvokkaampi. Olemme kaikki tasavertaisia. Vaikka muutoksia tulee, tämä tärkeä arvo on kantanut koko sen ajan, kun olen päässyt tutustumaan lähiötyöhön. Itsemme ja toistemme kunnioittaminen sekä kuuntelemin
en ovat mielestäni avainasemassa, jotta tunne tasavertaisuudesta tapahtuisi.

Mia, työtoimija aluetyöstä