perjantai 23. marraskuuta 2018

"Jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi."

Moikka! Olen Julianna ja teen sosionomiopintojeni viimeistä harjoittelua Setlementillä. Harjoittelua on takana jo reilut kahdeksan viikkoa ja monta on vielä edessä, sillä harjoitteluni kestää jouluun saakka.

Kun tulin harjoitteluun, en oikeastaan tiennyt mitä odottaa, paitsi sen, että minun tulee tehdä jonkinlainen kehittämistehtävä harjoittelupaikalle. Koko harjoittelu ei kuitenkaan ole mennyt kehittämistehtävän kyselyä tehdessä. Olen saanut olla mukana monessa eri jutussa ja se on ollut mielettömän antoisaa. Ensimmäisenä harkkapäivänä olin lyhyen hetken hoitamassa lapsia ja ensimmäisen harkkaviikon päätteeksi päädyin laulamaan karaokea Miestentila Ukkoseen. How great is that!

Hätilän tilan avajaisissa nautittiin
Juliannan musisoinnista.
Myös Hätilän tilan avajaisissa meni lauluhommiksi, kun päädyin hieman ex tempore kitaran varteen. Vietin viikon Hätilän tilan Duunaamolla ja ompelin muun muassa avainnauhoja. Olen myös saanut nähdä hieman, millaista on toiminnanjohtajan työ ja tulossa on vielä esimerkiksi päiviä Miestentila Ukkosessa sekä kyselyn analysointia.

Itselle pysäyttävin ja ajatuksia herättävin kokemus harjoittelun aikana tähän mennessä on ollut viikko Kohtaamispaikalla. Siellä tarjotaan matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjaustyötä selkosuomella erilaisiin elämäntilanteisiin. En ole aiemmin ollut juurikaan tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, joten minua alkuun hieman jännitti osaanko esimerkiksi puhua riittävän ymmärrettävästi suomea tai ymmärränkö, mitä toinen haluaa sanoa. Olin melko paljon tarkkailijan roolissa, oppimassa ja kuuntelemassa. Viikon aikana oli kuitenkin muutamia hetkiä, joissa myös itse sain harjoitella kohtaamispaikkatyöskentelyä.

Viikon aikana sai tavata monia erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Jäin miettimään, kuinka jokaisella heistä on oma mieletön tarinansa ja jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi. Jos voi käyttää päivästään hetken kuunnellakseen toisen tarinaa tai auttaakseen jossakin asiassa se on todella arvokasta, oli kyseinen hetki sitten viisi tai viisikymmentä minuuttia. Oli mieletöntä nähdä ja kuulla, millaisia matkoja ihmiset ovat kulkeneet ollakseen tässä ja nyt. Koin, että kohtaamispaikalla todella ollaan ihmisten keskellä, ihmisten kesken, tekemässä jotakin merkityksellistä.

Julianna

Kirjoittaja suorittaa sosionomiopintoihinsa liittyvää harjoittelua Hämeen Setlementissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti